Suomalaiset ovat kahvin kulutuksen kärkikansaa nauttien vuodessa keskimäärin noin yhdeksän kiloa kahvia henkeä kohden.
Tämä kansan intohimoinen suhde kahviin on ilmeistä maan pääkaupungissa, jossa itäisen kantakaupungin ilmassa leijailee vastajauhetun kahvin tuore tuoksu – ikään kuin enteenä kahvin läpitunkevasta merkityksestä suomalaisten elämässä.
Tuo taianomainen tuoksu juontuu kahvi- ja maustetehtaasta Helsingin Alppiharjussa.
Täyteläisen kahvintuoksun taustalla piilee yhä useammin kofeiiniton kahvi. Sen suosio kasvaa hyvinvoinnin trendien vanavedessä, kun unen laadun ja palautumisen merkitystä painotetaan yhä enemmän.
Kofeiinittoman kahvin kulutus kasvaa globaalisti, ja se näkyy myös Suomessa.
Kahvinvalmistajien tutkimusten mukaan vuosittain 8–14 prosenttia suomalaisista juo kofeiinitonta kahvia vähintään satunnaisesti. He uskovat määrän tulevaisuudessa kasvavan.
Kofeiinitonta kahvia kuluttavat erityisesti nuoret ja ruuhka-Suomessa asuvat.
Yle kysyi lukijoiltaan kofeiinittomien kahvituotteiden käytöstä. Ylelle vastanneista 150 henkilöstä suurin osa kertoi käyttävänsä kofeiinittomia tuotteita jatkuvasti. Sitaatit jutun seassa ovat lukijoiden vastauksia. Yle on ollut yhteydessä vastaajiin, ja heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Keitän nykyään kahvin puoliksi kofeiinitonta ja puolet normaalia kahvia. Pidän kofeiinista, mutta normaalin kahvin kofeiini on liikaa. Vaikutus on ollut hyvä, ei tule pahaa oloa tai ylivireyttä.
Mies, 31, Rovaniemi
Join kolmen viikon ajan pelkästään kofeiinitonta kahvia, koska nukuin huonosti. Kofeiinittomalla kahvilla ei ollut mitään vaikutusta nukkumiseen, mutta olin ihan älyttömän väsynyt.
Nainen, 68, Helsinki
Kahvinvalmistajien mukaan Suomessa kofeiinitonta kahvia kotiin ostavat erityisesti nuoret: 18–34-vuotiaat, joskin 35–49-vuotiaiden osuus on tänä vuonna kasvanut.
– Markkina ei ole suuren suuri, mutta kofeiiniton kahvi on löytänyt oman paikkansa suomalaisissa keittiöissä. Uskomme, että kofeiiniton kahvi lisää osuuttaan, koska se luo uudenlaisen vaihtoehdon tilanteissa, joissa tavanomainen kahvi ei ole se sopivin vaihtoehto, sanoo Meiran strategiajohtaja Heidi Päiväniemi.
Vain aamulla kofeiinikahvia, iltapäivällä aina kofeiinitonta.
Nainen, 78, Porvoo
Kofeiinin karvaus valuu viemäriin
Kahvin kofeiinittomuus saadaan aikaan kemiallisesti tai vesiuuttomenetelmällä, joka poistaa kofeiinin kahvipavuista.
Suomalaiset paahtimot suosivat vesiuuttomenetelmää.
– Pavut laitetaan veteen, joka poistaa kofeiinin kahvista. Koska kofeiini on vesiliukoinen, se poistetaan käyttämällä vettä, joka on kyllästetty papujen muilla liukenevilla aineilla. Vesiuuton jatkona pavut käsitellään ja kuivataan jatkokäsittelyn kannalta optimaaliseen kosteuteen.
Vuosia jatkunut aamuöinen heräily ja nukahtamisvaikeudet vähenivät tuntuvasti. Edelleen minulla on usein väsynyt olo aamulla, mutta tuntuu, että virkistyn tasaisesti, kun päivä lähtee käyntiin. Rauhallisempi olo kuin ennen.
Mies, 25, Helsinki
Kupillisessa (1,25 dl) suomalaista suodatinkahvia on noin 100 milligrammaa kofeiinia. Kofeiinittomiksi luokitellut kahvituotteet saavat sisältää kofeiinia enintään 0,1 prosenttia.
Alhainen kofeiinipitoisuus vaikuttaa kahvin makuun. Kofeiinin makuominaisuus on karvaus.
Vesiuuttomenetelmä säilyttää kahvin aromin ja maun, mutta kofeiinin karvauden poisto vaikuttaa hieman makuun. Tämä huomioidaan lopputuotteen reseptiikassa ja paahtoasteessa.
– Kun karvaus poistetaan, seuraa pehmeämpi maku. Kahvireseptiikalla ja paahtoasteella, pyritään saamaan aikaan kahviin mahdollisimman hyvä maku, Meiran raakakahviasiantuntija Maria Ilvesaho kertoo.
Maltillisella kahvin käytöllä on terveysvaikutuksia
Kahvilla on tutkimusten mukaan myönteisiä terveysvaikutuksia, kertoo elintarvikealan asiantuntijapalvelu Lifornon toimitusjohtaja Liisa Pättiniemi-Fagerström.
Pättiniemi-Fagerström kertoo, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen laatiman tutkimuskatsauksen mukaan kofeiinin kohtuullinen saanti, noin 400 milligrammaa kofeiinia päivässä, sopii osaksi terveellisiä elämäntapoja.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kofeiinittomalla kahvilla on samankaltaisia terveysvaikutuksia kuin kofeiinipitoisella kahvilla.
Kofeiinitonta kahvia on huonosti saatavilla: Kaupassa on vain muutamaa sorttia, ja useimpien kahviloiden valikoimassa ei ole lainkaan. Harvassa tilaisuudessa, kuten häät tai hautajaiset, on kofeiinitonta kahvia tarjolla.
Nainen, 21, Espoo
– Kohtuullisen kahvinjuonnin, 3–5 kupillista päivässä, on osoitettu olevan yhteydessä pienentyneeseen tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, Alzheimerin taudin sekä maksasyövän ja -kirroosin riskiin, Pättiniemi-Fagerström toteaa.
Osa myönteisistä terveysvaikutuksista liittyy kahvin sisältämään kofeiiniin, mutta taustalla voivat olla myös muut kahvin sisältämät bioaktiiviset yhdisteet, joita löytyy myös kofeiinittomasta kahvista.
Kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta.
– Esimerkiksi vaikutus tyypin 2 diabetesriskiin ei johdu kofeiinista, koska tutkimusten mukaan kofeiinittoman ja kofeiinipitoisen kahvin ja diabeteksen väliset yhteydet ovat samanlaiset. Myöskään maksaan liittyvät kahvin myönteiset vaikutukset eivät liity kofeiiniin, sillä muista juomista saadulla kofeiinilla ei ole todettu olevan vastaavia yhteyksiä maksasairauksiin.
Pättiniemi-Fagerströmin mukaan kofeiinilla on lievä keskushermostoa piristävä vaikutus. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kohtuullisella kofeiinin saannilla saattaa olla yhteys moniin fysiologisiin toimintoihin, kuten henkiseen ja fyysiseen suorituskykyyn.
Siirryin kofeiinittomaan kahviin noin kaksi vuotta sitten, koska migreeni reagoi kofeiiniin.
Nainen, 35, Tampere
Näitä vaikutuksia ei luonnollisestikaan saada, kun käytetään kofeiinitonta kahvia.
– Ihmisillä on erilaiset herkkyydet kofeiinin vaikutuksiin. Kofeiinin piristävä vaikutus voi esimerkiksi häiritä unirytmiä ja heikentää unen laatua erityisesti kofeiinille herkillä ihmisillä.
Heille kofeiiniton kahvi antaa mahdollisuuden nauttia kahvista myös iltapäivällä ja illalla ilman uneen liittyviä haittoja.
20.11. kello 10.29: Kuvatekstissä viitattiin Yhdysvaltojen paneelidataan Suomen tietojen yhteydessä. Suomen lähde on Nielsen kuluttajapaneelidata vuoden jakso.