Sivistys-sanalla on elitistinen klangi. Tai ainakin se herättää monissa nuutuneita tunnelmia. Tulee mieleen tupakkatakit, pölyiset kirjastot ja käsittämättömien, todellisuudesta irtaantuneiden ajatusten sönkötys.
Tätä sivistystä koskevaa kolumnia suunnitellessani sain ystävältä huolestuneen kysymyksen: ihan kiva aihe, mutta mitenköhän sä voisit saada tohon sivistykseen vähän seksiä?
En tiedä, onko kyse seksin puutteesta vai mistä, mutta tuntuu siltä, että sivistys on maailmassa ihan oikeasti vähenemään päin:
Uutiset tulvivat raportteja sotien käsittämättömistä raakuuksista.
Jenkkikaupungeissa kauppoja ryöstellään. Tukholmassa jengit rekrytoivat lapsia.
Netissä törkeä käytös yleistyy, koska sillä saa huomiota. Ja yhä useammin myös kunnianloukkaussyytteen.
Huolestuttavinta on se, että tämä kaikki tapahtuu nyt, sivilisaatiomme huippuhetkinä, tietoa tulvivassa ajassa, jossa sivistymisen mahdollisuuksia on tarjolla kaikille enemmän kuin koskaan.
Nykyään moni hyvinvoivakin valitsee sivistymättömyyden.
Sivistys ei siis selvästi tapahdu tai pysy yllä itsestään. Sivistys on edellisten sukupolvien meille jättämä perintökalleus, mutta semmoinen, joka ei haurastu, vaan vahvistuu käytössä.
Sivistys on ilmiö, jonka olemme porukalla parin tuhannen vuoden ajan luoneet, mutta joka edellyttää myös nykypäivänä jatkuvaa valintaa. Voimme valita käyttää älypuhelimiamme oman ymmärryksen lisäämiseen, tai sitten ala-astetasoiseen riitelyyn somessa.
Sivistyksen valitseminen voi monesta syystä olla vaikeaa. Se on ylellisyystuote siinä mielessä, että siihen on varaa vasta sitten, kun ei tarvitse keskittyä pelkkään selviytymiseen.
Nykyään kuitenkin moni hyvinvoivakin valitsee sivistymättömyyden. Voi olla, että laventamalla ymmärrystä siitä, mitä sivistys tarkoittaa, siitä saataisiin houkuttelevampi asia.
Martti Rapolan upeassa Kielikello-lehden artikkelissa kuvataan suomalaisen sivistys-sanan merkitystä ja historiaa: Sivistäminen on alun perin kansankielellä tarkoittanut pellavan käsittelyssä kuidun loppusilausta, toisen paijaamista, koristamista ja parantamista.
Suomen kirjakieleen vasta vajaa parisataa vuotta sitten päätyessään sana muuntui tarkoittamaan ihmisen kehittymistä, tietoa ja tapoja oppimalla.
Sivistynyt hallitsee myös käytöstavat, eli sen, miten toisia kuuluu kohdella eri tilanteissa.
Sivistys on siis aina ollut meille suomenkielisille muutakin kuin lukeneisuutta.
Sivistynyt hallitsee myös käytöstavat, eli sen, miten toisia kuuluu kohdella eri tilanteissa. Sivistynyt osaa olla erilaisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.
Ihminen voi siis olla sekä sivistynyt että sivistymätön samaan aikaan. Lukenut ihminen ei välttämättä osaa käyttäytyä sivistyneesti erilaisten ihmisten kanssa. Se voi vähentää kirjasivistyksen tenhoa.
Sivistyksen tulevaisuus on lisäksi täysin riippuvainen hyvästä vuorovaikutusta – kehittyäkseen ja siirtyäkseen eteenpäin seuraaville sukupolville. Tieto menee paremmin perille, jos kytkös ihmisten välillä on laadukas.
Kun voimme luottaa siihen, että toiset toimivat yhdessä sovitun mukaisesti, ei tarvitse koko ajan aprikoida toisten aikeita.
Eräät aivotutkijat ovatkin ehdottaneet, että vuorovaikutuksessa ilmenevä luottamus on kokonaisia sivilisaatioita kokoava ja ylläpitävä voima. Luottamuksen teho perustuu heidän mukaansa niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin että se säästää ajattelun energiaa. Kun voimme luottaa siihen, että toiset toimivat yhdessä sovitun mukaisesti, ei tarvitse koko ajan aprikoida toisten aikeita. Voidaan keskittyä vaikkapa toistemme sivistämiseen.
Aivojen tasolla luottamus on yhteydessä toisen asemaan asettumiseen ja samankaltaisuuden kokemukseen. Luottamus herää herkemmin, jos mieltemme sisällöt ovat synkassa.
Saisiko vuorovaikutteisesta näkökulmasta sitä seksiä sivistykseenkin? Sivistyneessä vuorovaikutuksessa yhteistyön kitka vähenee. Sivistyksessä mielemme yhtyvät.
Sivistys auttaa meitä liittymään toisiimme tavalla, joka jatkaa muutakin kuin sukua. Se jatkaa ymmärrystä, ideoita, merkityksiä, kaikkea sitä, mihin sivilisaatiomme on tähän asti yltänyt.
Katri Saarikivi
Kirjoittaja haluaa nähdä päivän, jona jonkun voittoisassa Tinder-profiilissa lukee kuvauksena ”sivistynyt”.
Katri Saarikivi on keskustelemassa sivistyksestä Ylen Aurora-tulevaisuustapahtumassa perjantaina 17. marraskuuta. Keskustelut lähetetään suorana Yle Areenassa.