Keskivertosuomalainen ryystää paahdettua kahvia noin yhdeksän kiloa vuoden aikana. Se tarkoittaa noin kolmea kuppia päivässä jokaista asukasta kohti.
Tällä määrällä Suomi pitää ykkössijaa maailmassa, eikä se ole heti muuttumassa. Tutkimuksen mukaan nuorista aikuisista kaksi kolmasosaa juo kahvia päivittäin ja yli puolet monta mukia päivässä.
Mutta tulevaisuudessa vaaleapaahtoinen kahvi ei todennäköisesti ole enää ylivoimaisesti suosituin kahvinautinto, kuten tähän saakka on ollut.
Kahvia tuotetaan vuosittain noin 10 miljardia kiloa
Kahvi on yksi kehittyvien maiden tärkeimmistä vientituotteista.
Suurin tuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa jatkuvasti yli kolmanneksen maailman raakakahvista. Seuraavaksi suurimmat tuottajat ovat Vietnam, Indonesia ja Kolumbia, jotka tuottavat toisen kolmanneksen.
Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) katsauksen mukaan raakakahvia tuotettiin maailmassa viime satokaudella 2022–2023 noin 170 miljoonaa säkillistä. 60 kilon säkkeinä se tarkoittaa kaikkiaan 10,2 miljardia kiloa.
Kolmasosa maailman kahvista juodaan Euroopassa – Suomi on maailman kärjessä
Lähes kolmasosa maailman raakakahvituotannosta kulutetaan Euroopassa. Kahvihetkien pitäminen Euroopassa on erityisen suosittua, sillä eurooppalaisten osuus maailman väestöstä on vain yhdeksän prosenttia.
Vaikka Euroopassa määrällisesti ylivoimaisesti eniten kahvia tuodaan Saksaan ja Italiaan, Pohjoismaat nousevat väkilukuun suhteutetussa kulutuksessa kärkeen.
Suomessa juodaan eniten kahvia väkimäärään suhteutettuna. Heti Suomen perässä tulevat Ruotsi ja Norja.
Tilastollisesti pieniväkinen Luxemburg on kahvin myyjätilastoissa asukasta kohti ensimmäisenä, mutta se johtuu rajakaupasta saksalaisten kanssa.
Jos jokainen joisi kahvia kuin suomalainen, kahvia tarvittaisiin 7-kertainen määrä maailmassa
Euroopan kahviliiton (EFC) mukaan vuonna 2022 Suomessa kulutettiin yli 49 miljoonaa kiloa raakakahvia. Suomen asukasluvulla jaettuna se tekee 8,9 kiloa jokaista suomalaista kohden.
Kun maailmassa kulutetaan keskimäärin kahvia vähän alle 1,3 kiloa henkilöä kohti, suomalainen kuluttaa tämän määrän seitsenkertaisesti.
Kahvin kulutuksen määrä on Suomessa viime vuosina hieman vähentynyt. Pitkäaikainen kulutus henkeä kohden on ollut noin kymmenen kiloa.
Kulutuksen viimeaikaista vähenemistä voi selittää raakakahvin nopeasti noussut hinta sekä muutokset kuluttajien käyttäytymisessä.
Kuluttajien vastuullisempi käyttäytyminen heijastuu kokonaiskulutukseen
Kuluttajista on tullut selkeästi hintaherkempiä ja kahvia kulutetaan enemmän kampanjavetoisesti, kertoo Elintarviketeollisuusliiton kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies Marleena Tanhuanpää.
Lisäksi koronavuodet ja niistä aiheutunut etätyön lisääntyminen heijastuu Tanhuanpään mukaan kahvin kulutuksen pienoiseen laskuun.
– Kun toimistoissa kahvia on saatavilla suurempia määriä, niin kotona kahvia valmistetaan ja kulutetaan tarkemmin. Tämä tietysti pienentää myös ruokahävikkiä.
– Se on vastuullista toimintaa kuluttajilta ja niin pitää ollakin.
Valtaosa nuorista aikuisista juo kahvia päivittäin
Lähes kaksi kolmasosaa 18–30-vuotiaista nuorista juo kahvia päivittäin. Yli puolet kertoo juovansa useamman mukillisen päivässä. Vastaajista vain 11 prosenttia kertoo, ettei juo kahvia lainkaan.
Näin kertoo vuonna 2022 Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen toimeksiannosta tehty nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimus.
Kahvikulttuurin vahvuudesta kertoo myös se, että valtaosa vastaajista eli 72 prosenttia arvioi, että heidän kahvinjuontinsa pysyy jatkossa ennallaan. 15 prosenttia arvioi kahvinjuonnin lisääntyvän ja 13 prosenttia arvioi vähentävänsä kahvinjuontia.
Harvemmin kahvia käyttävät ovat todennäköisimpiä lisäämään kahvin käyttöä.
– Kahvin kulutus tulee pysymään jatkossakin noin yhdeksässä kilossa, mutta samalla se monipuolistuu, Marleena Tanhuanpää kertoo.
Nuoret ovat kahvikulttuurin monipuolistumisen edelläkävijöitä, samalla tarjonta on lisääntynyt
Suomessa on perinteisesti juotu ylivoimaisesti eniten vaaleapaahtoista kahvia.
Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä kahvinkäyttötutkimuksen mukaan tummapaahtoisen suodatinkahvin käyttö on nuorilla aikuisilla jo yhtä yleistä kuin vaaleapaahtoisen.
– Tummapaahtoiset kahvit ovat vuosi vuodelta tulleet yhä enemmän suositummaksi ja samalla kahvivalikoima kaupan hyllyissä on lisääntynyt valtavasti, Tanhuanpää selvittää.
Myös S-ryhmän myyntipäällikkö Juhani Haara vahvistaa ryhmän tilastoissa näkyvän, että enää yli 60-vuotiaat suosivat vaaleapaahtoista kahvia.
– 16–29-vuotiailla sen sijaan korostuu ostoksissa uudet ja trendikkäät valmiit kahvijuomat, Haara kertoo sähköpostitse.
Trendikkäät kahvijuomat houkuttelevat
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tutkimuksen mukaan nuoria aikuisia houkuttelevat myös espresso tai espressopohjaiset maitokahvijuomat, kuten pikakahvit ja valmiit kahvijuomat.
– Suomalainen kahvikulttuuri monipuolistuu edelleen ja sitä tekevät nuoret edellä, kertoo Tanhuanpää.
Tanhuanpään mukaan pikakahvit, kapselikahvit, papujen kotona jauhaminen ja kaikenlainen muu kahvin kanssa hifistely on yleistynyt.
Tutkimuksessakin kahvin käytön lisäämistä aikovat kertovat, että tavallinen vaaleapaahtoinen kahvi on vasta neljäntenä listalla. Sen edelle kiilaavat valmiit kahvijuomat, espressot ja tumma paahto.
Kahvi pitää pintansa, vaikka muu juomavalikoimakin on monipuolistunut
Kahvinjuonti pitää Tanhuanpään mukaan pintansa, vaikka vuosien varrella ihmisiä on suorastaan hellitty uusilla juomavalikoimilla.
– Kahvinjuonti on ehkä niin syvällä meidän kulttuurissa ja sen maistelu on alkanut jo ihan lapsuudessa isovanhempien kanssa.
Tutkimuksessa valtaosan vastauksissa yhtenevää onkin se, että kahvinjuonti opitaan kotona. Näin kertoo 76 prosenttia kahvia vähintään pari kertaa kuukaudessa käyttävistä vastaajista.
Lisäksi tutkimuksen mukaan kahvia juodaan mieluiten hyvän maun vuoksi ja kahvi kuuluu mieluiten sosiaalisiin tilanteisiin.
– Ja kahviin liittyy kaikilla hyvin myönteisiä tunteita ja miellyttäviä mielikuvia, tiivistää kyselytutkimuksen tuloksista Tanhuanpää.