Lappeenrantalaisen kahvila Satamatie 6:n terassilla on heinäkuisena iltapäivänä paljon asiakkaita. Yksi heistä on joensuulainen Nelli Siljander, joka nauttii täytetystä vegaanisesta croissantista ja jääkahvista.
Tuotteista Siljander maksoi yhteensä 10,80 euroa – se on hänestä kohtuullinen summa.
– Olen tottunut, että kahviloissa tuotteet maksavat enemmän. Käyn aika harvoin kahviloissa ja silloin hintojen nousulla ei ole niin suurta merkitystä.
Samalla tavalla ajattelee myös moni muu, joskin kahvilaan budjetoitu menoerä on jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen.
Raaka-aineiden hintojen nousu, energian hinta sekä ravintola-alan työntekijöiden palkankorotukset ovat kasvattaneet kahvilayrittäjien kuluja. Se on puolestaan ajanut yrittäjiä nostamaan myös tuotteidensa hintoja.
Tätä juttua varten kysyimme 11 kahvilalta ympäri Suomea, kuinka paljon heidän hintansa ovat nousseet kolmen suositun kahvilatuotteen osalta.
Hintoja ei voi nostaa loputtomiin
Kahviloille tilanne on hankala, koska kulujen kasvua ei haluta helpottaa asiakkaan ostovoimaa heikentämällä.
Kouvolalaisessa Naapantuuran kahvilassa hinnat ovat nousseet portaittain kuluvan vuoden ajan. Yrittäjä Ossi Varpenius ei uskalla nostaa hintoja äkkinäisesti, koska pelkää asiakkaiden kaikkoavan kallistumisen vuoksi.
– Vaikka rasva on kallistunut 250 prosenttia, ei tuotteen hintaa voi nostaa kuin sen 10 prosenttia.
Esimerkiksi iso omenasarvimunkki maksaa kahvilassa nyt 3,10 euroa, kun vuosi sitten hinta oli 2,80 euroa.
Oululaisen kahvila Kiikun yrittäjä Rina Hirviniemi on joutunut nostamaan hintoja kahvilassaan. Itse kahvin hintaa hän ei ole halunnut korottaa, päinvastoin.
– Meillä kahvi maksaa aamuisin kello 9–10 välillä vain 2 euroa, ja sillä houkutellaan aamukävelijöitä kahville. Yritän pitää asiakasvirtaa pystyssä erilaisilla pienillä tempauksilla.
Muiden tuotteiden, kuten limsan ja kakkupalojen hintoja Hirviniemi on kuitenkin joutunut nostamaan.
– Itse ajattelen, että kakut ovat luksustuotteita. Jos tekee kovasti mieli, kakkupalan ostaa sillä hinnalla mikä sille on laitettu.
Näin 11 kahvilaa ympäri Suomea ovat nostaneet kakkupalan hintaa.
Kulujen karsimista korotusten sijaan
Satamatie 6:n yrittäjä Arttu Muukkonen ei ole nostanut kahvilan tuotteiden hintoja tämän vuoden puolella, sillä yleinen hintojen tasokorotus tehtiin vuosi sitten.
Hintojen korottamisen sijaan Satamatie 6:ssa on säästetty menoissa. Tuotantoa on tehostettu ja raaka-aineita on vaihdettu edullisempiin vaihtoehtoihin. Osaa raaka-aineista ei voi kuitenkaan vaihtaa, sillä se vaikuttaa tuotteiden laatuun ja makuun.
Myös Kiikun yrittäjä Rina Hirviniemi on pohtinut esimerkiksi kahvin vaihtamista edullisemman valmistajan tuotteeseen. Toistaiseksi kahvi on pysynyt samana, joskin muuta tuotevalikoimaa on jouduttu karsimaan.
– Meillä oli ennen premium-jäätelöä, josta monet tykkäsivät. Nyt se on niin kallista, etten uskalla ottaa sitä valikoimaan, vaikka se oli todella suosittua, Hirviniemi kertoo.
Näin täytetyn croissantin hinta on kehittynyt 11 kahvilassa ympäri Suomea.
Hinnoittelu vaikuttaa kulutustottumuksiin
Satamatie 6:n asiakas Lappeenrantalainen Raija Kontunen valitsi tällä kertaa kahvilasta vain juoman, jäälatten makusiirapilla.
– En käy kahvilla kovin paljon. Kun hinnat ovat korkeammat, täytyy vähän miettiä, mihin rahansa laittaa. Jos kahvilla käynti olisi halvempaa, kävisin useammin.
Kontusen kahvi maksoi 6 euroa, mikä on hänestä suhteellinen hinta laadukkaalle kahville.
Yrittäjä Arttu Muukkonen pitää hinnat mieluummin maltillisina, ja kattaa kuluja lisäämällä myynnin määrää.
– Hintoja ei viitsisi enää nostaa, koska kohta ihmisillä ei ole varaa käydä kahvilla. Jos hinnat ovat kohdallaan, asiakas tulee todennäköisemmin käymään uudelleen.
Näin latten hinta on kehittynyt 11 kahvilassa ympäri Suomea.
Kahvilayrittäjät kokevat vaikeimpien aikojen olevan jo takanapäin. Kahvila Kiikulle hintojen nousun hopeareunukseksi paljastui remontin yhteydessä hankittu uusi vitriini. Se on yrittäjän mukaan myyvempi ja toimivampi, ja auttoi pitämään myynnit entisellä tasolla.
– Hankalat ajat laittoivat miettimään ratkaisuja pärjäämiselle. Se teki ihan hyvää, Hirviniemi toteaa.