Enkeleitä on tiettävästi niin mustia kuin valkoisiakin. Ja sitten on ihan erikseen bisnesenkelit. Ne voivat olla raavaampaakin sorttia, mutta pukeutuvat aina täydellisesti istuvaan pukuun.
52-vuotias investointipankkiiri Ari Lahti johtaa muiden hankkeidensa ohessa kuopiolaislähtöisen vaatetuskonsernin Turon hallitusta. Eikä puvussa todella ole moitteen sijaa, kun mies saapuu haastatteluun oman pankkiiriliikkeensä Icecapitalin hulppeassa pääkonttorissa Helsingissä.
Vaikka Icecapitalin ydinbisnestä ovat “sijoitusneuvonta ja kiinteistöpääomarahastot”, Lahden nimi pomppaa esiin mitä moninaisimmissa projekteissa. Useissa niistä liikkuu sekä yksityistä että julkista rahaa.
Hän on Kuopion Palloseuran pääomistaja ja puuhaa samalla Kuopion keskuskentän ympärille 200 miljoonan euron liike- ja asuintalokompleksia. Hän kerää yksityistä rahaa kiistellyn Guggenheim-museon perustamiseksi Helsinkiin. Hän houkutteli muiden muassa peliyhtiö Supercellin perustajat sijoittamaan Aku Louhimiehen tulevaan Tuntematon sotilas -elokuvaan. Hän on Veikkausliigan varapuheenjohtaja ja pyrkinyt Palloliiton nokkamieheksi.
– Mähän olen tehnyt tosi paljon kaikkea. Mä olen ajatellut, että kerran täällä vaan eletään ja pitää välillä hakea uusia juttuja, koska se rikastuttaa elämää, Ari Lahti sanoo.
Mies on raivannut pelitilaansa perinteisen pankkiiriroolin ulkopuolelle, “koska se on hauskaa”. Lahti haluaa sijoituksillaan edistää yhteistä hyvää, erityisesti kotiseudullaan Savossa.
KuPSiin upottamansa miljoonat hän aikoo silti saada takaisin.
Rikastuneen miehen kunniavelka
Menestyvän Icecapital-yhtiönsä 90-luvun lopussa luonut Lahti on vauras mies. Mutta tie rahan maailmaan on ollut pitkä. Isä oli duunari Hackmanin Sorsakosken tehtaalla ja äiti toimi puhelunvälittäjänä.
Kotoa kannustettiin opiskelemaan ja koulusta tuli pelkkiä kymppejä. 17-vuotiaana Lahden elämä mullistui, kun hän sai kulttuurirahaston stipendin Atlantic Collegeen Walesiin. Samassa eliittikoulussa lukiotaan ovat suorittaneet muiden muassa Pentti Kouri ja Jorma Ollila.
– Se koulu vei minutSavosta maailmalle. Siellä tutustuin kansantaloustieteeseen ja siitä löysin ekan kerran kiinnostavan selityksen ihmisen toimintaan.
Kerran täällä vaan eletään. Pitää hakea uusia juttuja, koska se rikastuttaa elämää
Walesista saivat alkunsa Lahden myöhemmän toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeät verkostot. Suomeen palattuaan hän johti hetken Atlantic Collegen suomalaisten ex-oppilaiden yhdistystä ja oppi tuntemaan heidät kaikki. Kuopiolaislähtöinen verkostovelho, kirjailija Lasse Lehtinen sanoo kiinnostuneensa nuoresta lahjakkuudesta jo tuolloin. Myöhemmin myös Lahdesta tuli savolaissyntyisten vaikuttajien epävirallisen yhteisön, niin kutsutun Savon mafian keskeisjäsen.
Sosiaalisesta ja taloudellisesta nousustaan Lahti kokee olevansa velassa yhteiskunnalle, joka tarjosi stipendit ja rahoitti koulutuksen. Hän pitää "takaisin antamista" nykyelämänsä keskeisenä juonteena.
– Mä haluan, että se velka tulee maksettua. Siksi mä olen tehnyt hankkeita, joilla yritän omalta osaltani viedä tätä yhteiskuntaa eteenpäin. Se ei ole politiikkaa, vaan eri tie.
Esimerkiksi Lahti nostaa yhtiönsä hallinnoimat, massiiviset vuokra-asuntorahastot. Icecapital ei nimittäin pelkästään sijoita asuntoihin, vaan rakentaa myös uusia.
– Me ollaan yksi suurimmista asiakkaista rakennusliikkeille. Me ollaan pidetty työllisyyttä yllä ja helpotettu asuntopulaa, Lahti sanoo ylpeästi.
Oma bisnes, oma lupa
Median kiinnostukseen Lahti tutustui – ja ehkä vähän viehättyikin – jo 90-luvulla. Ura oli vienyt Suomen Pankin ekonomistin pestiltä investointipankki Protokseen, jonka toimitusjohtajaksi Lahti nousi 29-vuotiaana. Hän antoi tuolloin vuolaasti lausuntoja maan taloudesta tilanteessa, jossa Suomi opetteli uudenlaista kapitalismia.
Rahamarkkinat olivat vapautuneet ja lama oli runnellut maata. Sujuvasanaisen Lahden tietämys valuutoista, koroista ja valtionvelasta imi toimittajat hänen luokseen.
Poliitikot eivät vielä olleet suulaisiin ekonomisteihin tottuneet. Lahti sai näpeilleen itseltään pääministeriltä. Paavo Lipponen – jota Lahti vielä tuolloin ei tuntenut – suuttui ja ärähti, kun nuori pankkiiri tohti arvostella hallituksen politiikkaa.
– Lipponen oli kekkosmaisesti käärmeissään. Sittemmin meistä on tullut Paavon kanssa hyvät ystävät, mikä taas liittyy Kuopion Palloseuraan. Lipponen käy peleissä ja kyselee säännöllisesti joukkueen kuulumisia.
Kun markka-aika päättyi ja rahapoliittinen valta siirtyi Frankfurtiin, Lahden sanomisen tarve hävisi.
Elämä oli muutenkin tulossa uuteen käännekohtaan.
Lipponen oli kekkosmaisesti käärmeissään. Sittemmin meistä on tullut Paavon kanssa ystävät
Björn Wahlroosin Mandatum osti Protoksen vuonna 1998 ja Lahti jäi yhtiön johtoon. Mutta vain vuotta myöhemmin miesten tiet erosivat. Lahti itse sanoo roolinsa Mandatumissa jääneen liian kapeaksi, joten lähtö oli helpotus.
– Olin vain väärissä hommissa, tiesimme sen molemmat, Lahti muistelee.
Syntyi päätös oman yrityksen, Icecapitalin perustamisesta. Investointipankkiiri pääsi toteuttamaan itseään.
Urheilun ja kulttuurin mesenaatti
Oma firma antoi Lahdelle vapaat kädet etsiä uusia rahantekokeinoja. Kertyneet varat taas toivat mahdollisuuden heittäytyä projekteihin, jotka monille pankkiireille eivät tulisi mieleenkään.
– Ari hakee koko ajan uutta. Hän ei ole kaavoihin kangistunut, perinteinen ja kylläinen pankkiiri, Lahden tunteva liikemies sanoo.
Lahden tunnetuin, henkilökohtainen kotiseutuprojekti ja suurin intohimo on jalkapallo ja Kuopion Palloseura. Lahti sanoo kuluttaneensa tappiollisen joukkueen kehittämiseen noin viisi miljoonaa euroa omia varojaan. Rakkaudesta lajiin ja Kuopioon.
– Se on kallein harrastus, mitä olen löytänyt, pankkiiri naurahtaa.
Sittemmin pelimies on koukannut myös kulttuurin kentälle. Lahti lähti puolitoista vuotta sitten riitaisen Guggenheim-museohankkeen varainkerääjäksi. Kertaalleen Helsingin poliitikkojen torppaama museo halutaan viedä maaliin uudella yrityksellä, yksityisesti rahoitetun arkkitehtikilpailun ja lisenssimaksun voimalla.
Lahti päätti harkinnan jälkeen suostua Guggenheim Helsingin Tukisäätiön johtoon, vaikkei omien sanojensa mukaan ole mikään taidefriikki.
– Tajusin, että tämä on tuttua mun normaaleista töistä. Hankitaan rahaa ja sitten osataan myös järjestellä erilaisia juttuja. Mä tunnen paljon niitä ihmisiä, koska olin kymmenen vuotta Veikkauksen hallituksessa. Sitä kautta muodostui aika hyviä suhteita ihmisiin, jotka ovat tässä projektissa mukana.
Nykytaidettakin keräävä investointipankkiiri ei näe Guggenheimia ensisijaisesti kulttuurihankkeena, vaan sijoituksena Helsingin turismin ja koko Suomen hyväksi. Mutta Lahti tietää uudenkin Guggenheim-yrityksen epäonnistuvan, jos museoon ei satsata tuntuvasti verorahaa. Hän lobbaa nyt korkealla.
– Kaupunki ei lähde yksin sitä rahoittamaan, ellei valtio tule tähän mukaan, Lahti toteaa.
Yksityisen ja julkisen rahoituksen välimaasto on hankala pelipaikka. Nopeiden päätösten yritysjohtajalle se voi olla tuskastuttavan hidas ja arvaamaton.
– Se vaatii hirveästi töitä. Harva investointipankkiiri tuollaiseen jaksaa ryhtyä, toteaa helsinkiläispoliitikko, joka itse suhtautuu Guggenheim-hankkeeseen varauksella.
Mutta Ari Lahti jaksaa. Sillä hän näkee Suomen muuttuvan.
Yksityisen ja julkisen rajaa "pakko siirtää"
Mesenaattien eli taiteen yksityisrahoittajien kultakautta elettiin sata vuotta sitten, ennen hyvinvointivaltion rakentamista. Nyt he näyttävät tekevän paluuta.
Varainhankkijoiden, sponsoreiden ja yksityisen pääoman pelikenttä laajenee samaan tahtiin kun julkinen talous kuihtuu. Muuallakin kuin kulttuurissa.
– Murros on ehdottomasti tapahtumassa ihan sen takia, että meidän julkisen sektorin yhtälö ei toimi. Julkinen sektori on kasvanut todella isoksi. Me on saavutettu velkakatto, Lahti sanoo.
Hänen mukaansa nyt istuva hallitus on tehnyt hyvää työtä. Velka- ja kilpailukykyongelma on nostettu pöydälle ja ratkaisumallit esitelty. Lahden mielestä hallituksen toinen suuri tehtävä on määritellä uudelleen yksityisen ja julkisen sektorin rajaviivan paikka, "koska sitä on vain pakko siirtää".
– Meidän on pakko hakea yksityistä rahoitusta erityyppisin juttuihin. Ehdottomasti siinä rajapinnassa mä haluan olla mukana.
Kun Helsingin lastensairaalalle kerättiin kymmenien miljoonien lahjoituspääomat, moni kavahti yksityisten varojen tunkeutumista julkiseen hyvinvointihankkeeseen. Lahti toteaa itse lahjoittaneensa sairaalalle "aika paljon rahaa”, eikä voi käsittää arvostelua.
Ari on joviaali seuramies. Huomaavainen myös pölvästeille
– Eihän siinä voi olla mitään väärää. Jos yhteiskunta kerran ei julkisesti pysty päättämään, että me rakennetaan tänne huipputason lastensairaala, kun edellinen on hajoamassa käsiin. Yhteiskunnan tärkein omaisuus on meidän lapset ja nuoret.
Tällä hetkellä Lahti suunnittelee jättimäisen rakennuskompleksin luomista Kuopion jalkapallostadionin ympärille. Myös kaupunki on yksityisestä investointihankkeesta erittäin kiinnostunut. Lahti kertoo viestin menneen tehokkaasti perille, kun hän viime syksynä kutsui johtavat poliitikot KuPSin peliin ja esitti ideansa.
Pankkiiri on siis jälleen kehittämässä kotikaupunkiaan, mutta tällä kertaa päätavoite on onnistunut bisnessijoitus.
– Sillä mä yritän saada ne rahat takaisin, mitä mä olen KuPSiin uhrannut. Ja sen olen myös avoimesti kaupungin johdolle sanonut.
“Rahalla voi viedä maailmaa eteenpäin”
Lahti toimii paljon kulisseissa ja rahapiirien kabineteissa. Hänen vahvuutenaan pidetään maanläheistä bisnesajattelua ja sosiaalisia taitoja.
– Joviaali seuramies. Huomaavainen myös pölvästeille, luonnehtii ystäväänsä kirjailija Lasse Lehtinen.
Mutta mitä ilmeisimmin miehellä on ainakin ajoittain heräävä tarve näkyä ja kuulua myös julkisesti. Voi olla, että Lahti pyrkii uudelleen Palloliiton näkyvälle ja tuuliselle puheenjohtajan paikalle. Huomattavasti epätodennäköisempää on, että mies pyrkisi politiikkaan, koska "pystyy paremmin tekemään asioita nyt".
Uskottavuudestaan huolta kantavat bisnespiirit nostivat kulmiaan muutama vuosi sitten, kun Lahti ilmestyi Nelosen Leijonan luola -viihdeohjelmaan arvioimaan kilpailijoiden bisnesideoita.
– Sitä päätöstä mä ihmettelin. Sellaisessa julkisuudessa ei ole mitään voitettavaa, kuuluu yksi arvio.
Lahti aavistaa kollegoiden asenteen, mutta ei liiemmin välitä siitä. Valokuvattavaksi mies asettuu jännittämättä ja mielellään. Julkisuus, vaikkapa sitten tosi-tv-tähtenä, on yksi keino vaikuttaa. Näyttää esimerkkiä ja viestiä arvojaan.
Hän sanoo lähteneensä televisioleikkiin, koska halusi tuoda näkyviin startup-sijoittamisen ideaa. Se kuulostaa miehen omalta ohjenuoralta.
– Jos sulla on hyvä idea, sä voit saada rahaa ja viedä tätä maailmaa eteenpäin.