Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman puolustaa opettajien etusijaa rokotuksissa: "Se on lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden kannalta olennaista"

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan opettajien rokottaminen ennen muita ammattiryhmiä on perusteltua.

– Jos opettajalla on täysi rokotesuoja, niin silloin altistunut opettaja ei varmaan joudu karanteeniin. Jos tällä voidaan turvata se, että lähiopetus voi toimia normaalisti, silloin tällainen pieni eroavaisuus rokotusjärjestyksessä on minusta hyväksyttävää, Stenman toteaa.

Opettajien rokottamisella turvataan lasten ja nuorten oikeuksia

Stenmanin mukaan opettajien rokottamisella turvataan nimenomaan lasten ja nuorten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa. Iso osa pandemian rajoituksista on kohdistunut lapsiin ja nuoriin.

Osa nuorista oli etäkoulussa melkein koko viime lukuvuoden.

– Yhteiskunnan iso intressi on tällä hetkellä se, että koulut saadaan toimimaan normaalisti. Se edellyttää, että opettajat ovat koulussa, eivät kotona karanteenissa.

Lähiopetus on Stenmanin mukaan tärkeää lasten oikeuksien kannalta. Sen vuoksi opettajat on perusteltua rokottaa ensin.

– Se on lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden kannalta olennaista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa.

Ministeriössäkin pohdittu yhdenvertaisuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö ei anna asiasta haastattelua, mutta heidän näkemyksensä on, että rokotuksissa mitään ammattiryhmää ei voida laittaa muiden kanssa eriarvoiseen asemaan.

STM:n mukaan Suomen voimassa oleva rokoteasetus koskee koronarokottamista kokonaisuudessaan, mutta siinä ei erikseen mainita kakkosrokotusta.

Terveysperusteet sinne asetukseen on kirjattu, mutta toisesta rokotteesta asetus ei täsmällisesti sano mitään, STM:n lähde sanoo. Käytännössä kuntien on siis laillista antaa toinen rokote tietyille ammattiryhmille.

Stenman on samoilla linjoilla.

– Rokotusasetus määrittelee järjestyksen, missä Suomessa on menty ensimmäisen rokotteen osalta. Nyt puhutaan vain hienosäädöstä.

– Rokotuksissa on ollut kuntakohtaisia eroja koko ajan joka tapauksessa. Nyt on aika pienistä asioista kyse, mutta niillä voi olla käytännössä iso vaikutus lapsille ja nuorille, Stenman sanoo.

OAJ vetosi kuntiin opettajien puolesta

Opettajien rokottaminen nousi esiin tämän viikon keskiviikkona, kun opettajien ammattijärjestö OAJ vetosi kuntia rokottamaan opettajat ja päiväkotien henkilökunnan viipymättä ennen koulujen alkua.

Moni alle 30-vuotias opettaja on vieläkin rokottamatta kokonaan. Pelko on, että syksyn tullen opettajat joutuvat koronaan sairastumisen tai altistumisen takia liikaa karanteeniin tai sairauslomille. Se taas vaikeuttaa koulutyötä ja päiväkotien arkea huomattavasti.

Suomen hallitus on kuitenkin jo keväällä linjannut, että lasten ja nuorten elämän halutaan jatkuvan mahdollisimman normaalina. Lasten ja nuorten elämä kouluissa ja päiväkodeissa heijastuu suoraan perheisiin ja työssä käyviin vanhempiin.

OAJ kertoi keskiviikkona Ylelle, että he eivät jää enää odottamaan valtiovallan ohjeita, vaan täsmentävät viestinsä suoraan kunnille.

Torstaina Lohja ja Vantaa kertoivat Ylelle, että heiltä oli viesti omille opettajilleen jo lähtenyt, ennen OAJ:n ulostuloa. Torstaina Lohjalla vietettiin opettajien pop up -rokotuspäivää. Paikalla oli käynyt tasaisesti rokotettavia.

Vantaalla taas opettajat saavat hakea tästä eteenpäin toisen rokotteensa milloin vain mistä vain rokotepisteestä, kunhan ensimäisestä rokotteesta on kahdeksan viikkoa.

Voit keskustella aiheesta 7.8. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Opettajat ja varhaiskasvattajat saavat mitä toivoivat: Lohja ja Vantaa kutsuivat heidät joukolla rokotettaviksi

OAJ:n selvitys: Joka kolmas opettaja on harkinnut alanvaihtoa kuormittavan korona-arjen vuoksi