Kiinan panda-alueen eteläpuolella kasvaneen Jian Caon pitkäaikainen haave on toteutumassa: nuori mies pääsee piakkoin näkemään ihan oikeita pandoja ensimmäistä kertaa elämässään – Ähtärissä.
Jian Cao varttui Etelä-Kiinan keskiosassa kiinalaisittain pienessä Zhuzhoun kaupungissa, Hunanin maakunnassa. Vaikka kotiseutu ei ole – maan valtavassa mittakaavassa – ylettömän kaukana pandan elinalueilta, Jian varttui näkemättä ensimmäistäkään pandaa.
– Halusin aina matkustaa katsomaan pandoja aitoon ympäristöön, mutta se ei ollut koskaan mahdollista, Jian Cao selittää.
Koulun jälkeen Jian lähti yliopistoon 30 tunnin junamatkan päähän kotoaan, Pohjois-Korean rajalla sijaitsevaan Jilinin kaupunkiin. Sielläkään ei ollut mahdollista nähdä pandoja.
Uskon, että Kiina luovutti pandat Suomelle, koska luotamme teihin.
Jian Cao
Vaihto-opiskeluohjelma toi Jian Caon neljä vuotta sitten Jyväskylän ammattikorkeakouluun.
Suomi miellytti kiinalaisnuorukaista niin paljon, että vaihdon päätyttyä hän hakeutui Jyväskylän yliopiston englanninkieliseen kulttuurienvälisten suhteiden maisteriohjelmaan.
– Ihastuin maan luontoon ja ympäristöön ja siihen, että vaikka ihmiset ovat hiljaisia, kaikki ovat ystävällisiä ja auttavaisia, Jian luettelee Suomeen jäämisensä syitä.
Nyt Suomella on Jianin silmissä vielä yksi uusi hyvä puoli: Ähtärin pandat.
Lapsena hän olisi tuskin voinut kuvitella näkevänsä elämänsä ensimmäiset pandat tuhansien kilometrien päässä kotikylästä. Näin kuitenkin tapahtuu.
– Lähden ystävieni kanssa Ähtäriin heti kun alkuvaiheen ruuhkat helpottavat, ehkä kesällä, Jian suunnittelee.
Jian haluaa korostaa sitä, että vaikka hän iloitseekin erityisesti pandojen näkemisestä, hänestä on hienoa päästä samalla katsomaan myös suomalaisia villieläimiä luonnon keskellä.
Kiinalaisille panda on tärkeä eläin. Uhanalainen karhu elää luonnonvaraisena vain muutamassa Kiinan provinssissa, ja maa on luovuttanut niitä harkitusti ulkomaille eläintarhoihin.
Eri puolilla maailmaa tarhaoloissa elää satakunta kiinalaisperäistä karhua, joten Ähtäriin saapuva pandakaksikko on varsin ainutlaatuinen.
Kaikki eivät ole yhtä varauksettoman innostuneita pandojen maihinnoususta. Moni muistuttaa, että "ilmaisia lounaita ei ole" ja herättää kysymään, mihin kaikkeen Suomi taipuu pandadiplomatian merkeissä.
Jian Cao uskoo vakaasti, että pandojen luovutus Suomeen on Kiinalta ennen kaikkea luottamuksen ja ystävyyden ele. Hän myöntää kuitenkin, että pandoilla on tärkeä rooli Kiinan ulkosuhteiden hoitamisessa.
Jian näkee pandalla kolme merkitystä Kiinalle. Uhanalainen karhu on ensinnäkin luonnonsuojelun symboli.
– Panda muistuttaa meille, että meidän pitää suojella luontoa ja uhanalaisia eläimiä. Se lisää ihmisten tietoisuutta näistä asioista, Jian sanoo.
Panda on hänen mukaansa myös Kiinan toinen "ikoni", maan tunnusmerkki. Jian muistuttaa, että Kiinan vanha tunnusmerkki on valtaa ja voimaa uhkuva lohikäärme. Pandaa Jian luonnehtii modernin Kiinan symboliksi.
– Pandan avulla voimme osoittaa rauhantahtoa ja ympäristöarvojamme.
Pandan kolmas merkitys on Jianin mukaan poliittinen.
– Se on tapamme tehdä diplomatiaa. Luovutamme pandoja vain meille ystävällisiin maihin, ja uskon, että Kiina luovutti pandat Suomelle, koska luotamme teihin, Jian päättelee.
Jian Cao on varma myös siitä, että pandojen luovutus lisää Kiinan ja Suomen välistä kauppaa. Hän arvelee, että vaihdon yhteydessä on sovittu maidenvälisen kaupan lisäämisestä.
Ähtärin pandat ovat siis todiste maiden hyvistä väleistä. Entä ovatko pandat tapa tukkia Suomen poliitikkojen suu Kiinan demokratiaongelmista?
Jian väistää kysymyksen ja toteaa, että niin kauan kuin Suomi kohtelee pandoja hyvin, Kiinalla ei ole mitään syytä viedä niitä meiltä pois.
Panda on tärkeä eläin myös Suomessa niin ikään neljä vuotta asuneelle Mao Wangille. Mao on kotoisin Pohjois-Kiinasta, Harbinista, ja hän tutustui pandoihin jo pikkutyttönä eläintarhavisiitillään.
– En ole kuitenkaan nähnyt niitä vuosiin, ja nyt haluan ehdottomasti lähteä katsomaan niitä Ähtäriin, Mao hymyilee.
Mao on suorittanut yliopistotutkinnon ensin Englannissa ja sitten Jyväskylässä, samassa maisteriohjelmassa, jossa Jian nyt opiskelee. Viime kesänä kolmikymppinen nainen toteutti haaveensa ja perusti Jyväskylään kiinalaisen teehuoneen.
Ravintolatilan ikkunassa roikkuu koristeena pehmopandoja – "Tietenkin", Mao sanoo.
– Jos ajattelet Kiinaa, ajattelet pandoja.
– Olen onnellinen siitä, että pandat tulevat Suomeen. Ehkä ne saavat ihmiset täällä kiinnostumaan laajemminkin Kiinasta, Mao aprikoi.
Myös Mao pitää pandoja oivallisina diplomatian lähettiläinä – ne ovat "niin suloisia ja herttaisia".
Yrittäjänä hän uskoo, että Ähtäriin muuttavat pandat piristävät liike-elämää laajemmallakin alueella.
– Pandoja on kuitenkin Kiinan ulkopuolella niin harvoissa eläintarhoissa. Varmasti Ähtäriin tulee turisteja myös Suomen ulkopuolelta niitä katsomaan, Mao arvelee.
Parin tunnin päässä on kiinalaiselle lähellä
Mao Wang muistuttaa, että Ähtäri on varsin lyhyen matkan päässä esimerkiksi Jyväskylästä. Kiinalaiselle parin tunnin ajomatka merkitsee lähikohdetta.
Hän on vakuuttunut siitä, että Suomessa asuvat kiinalaiset lähtevät sankoin joukoin eläintarharetkelle Ähtäriin. Mao uskoo monen ajattelevan itsensä lailla:
– Haluan nähdä, miten pandat elävät ulkomailla. Ja kun menen niitä katsomaan, minusta tuntuu, kuin kävisin kotona.
Jian Cao on vakuuttunut siitä, että etenkin pandapariskunnan tyttö, meillä Lumi-nimen saanut Jin Baobao, tuntee olonsa kotoisaksi myös Suomessa
– Olen kuullut, että se on vähän ujo ja varautunut. Pidän siitä, että te täällä Suomessa kunnioitatte toisen ihmisen reviiriä eikä kaikkien kanssa tarvitse puhua. Jin Baobao vaikuttaa ihan suomalaiselta, Jian Cao nauraa.
Edit. 11:39 Jian Caon nimen kirjoitusasu korjattu.