Romanien osuus vakavista väkivaltarikoksista yleisellä paikalla epäillyistä henkilöistä Suomessa on huolestuttavan suuri. Tätä mieltä on Suomen ylin poliisijohto.
Poliisi on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt poliisin ylijohdon määräyksestä laajan poliisin sisäisen selvityksen siitä, mitä ihmettä Suomen kaduilla, asemilla ja puistoissa tapahtuu.
Poliisi on kerännyt tarkat tiedot vakavista väkivaltarikoksista julkisilla paikoilla viime vuoden tammi–marraskuulta. Tällaisia rikoksia ovat henkirikosten lisäksi törkeät pahoinpitelyt, törkeät ryöstöt sekä näiden rikosten yritykset.
– Romanitaustaiset henkilöt muodostivat kuudenneksen epäillyistä. Heillä on merkittävä yliedustus törkeiden väkivaltarikosten osalta, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoi selvityksen tuloksista keskiviikkona Poliisihallituksen infossa.
Romanien osuus vakavista väkivaltarikoksista epäillyistä henkilöistä on siis jo noin 15 prosenttia, vaikka heidän osuutensa väestöstä on huomattavasti pienempi.
Aiemmin Suomessa on puhuttu siitä, että romanien keskinäiset välienselvittelyt voivat joskus olla väkivaltaisia. Poliisihallituksen mukaan kyse ei ole kuitenkaan vain siitä.
– Kyse ei ole ollut vain keskinäisistä välienselvittelyistä vaan puolet teoista on kohdistunut tuntemattomaan.
Toimituksen tietojen mukaan pienellä osalla suomalaisista romaninuorista on vakava huumeongelma, mikä on näkynyt rikoksissa esimerkiksi Itä-Suomessakin.
Poliisihallituksen mukaan poliisi pohtii parhaillaan puuttumiskeinoja asiaan yhdessä myös romaniyhteisöjen kanssa.
Poliisijohto vakuuttelee, että Suomen kaduilla on edelleen pääosin turvallista, mutta väkivaltarikoksissa näkyy tiettyjä ilmiöitä.
– Vakavat väkivaltarikokset kohdistuvat yhä useammin täysin tuntemattomiin, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki Poliisihallituksesta vahvistaa.
Vaikka osapuolet ovat yhä useammin toisilleen tuntemattomia, uhrien käyttäytymiselläkin voi olla edelleen vaikutusta tekoihin.
Osa vakavista väkivaltarikoksista julkisilla paikoilla kuten kaduilla, asemilla, toreilla ja puistoissa saa alkunsa tuntemattomien kesken sovituista huumekaupoista.
– Huumekaupat ovat vaarallisia. Vakavat väkivaltarikokset linkittyvät usein huumausaineisiin, hoitamattomiin mielenterveysongelmiin sekä mukana kuljetettuihin teräaseisiin, Koskimäki sanoo.
Koskimäki myös epäilee, että tilastoissa keskenään tuntemattomaksi merkitään yhä useampi senkin takia, koska osa rikosten uhreista ei enää uskalla kertoa tietojaan epäillyistä.
Kyse voi olla pelko kostosta tai muu yleinen asennemuutos.
Poliisihallituksen selvityksessä on selvitetty epäiltyjen ja uhrien taustoja ja tekojen motiivia laajemminkin.
Heikinheimon mukaan poliisi on selvittänyt, että vakavista väkivaltarikoksista epäillyistä noin 78 prosenttia oli Suomessa syntyneitä suomalaisia.
Kaikkiaan 21 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä, mutta heillä oli joko Suomen tai muun maan kansalaisuus. 15 prosenttia selvityksen aineistosta oli ulkomaiden kansalaisia.
Heikinheimon mukaan suomalaiset olivat ylivoimaisesti yleisin ryhmä vakavista väkivaltarikoksista epäillyistä. Ulkomailla syntyneistä yleisimmät taustamaat olivat Irak, Ruotsi ja Somalia kukin kolmella prosentilla epäillyistä.
Suurin osa vakavista väkivaltarikoksista yleisillä paikoilla tapahtuu Helsingissä ja Vantaalla, mutta tapauksia on muuallakin Suomessa etenkin isoimmissa kaupungeissa.
Maaseudulla ja pikkutaajamissa vakavia väkivaltarikoksia on yleisillä paikoilla erittäin vähän.
Selvityksen mukaan vain noin yksi prosentti epäillyistä liittyi katujengeihin tai järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiin.
Paljon yleisempää oli, että katujengitoiminnan sijasta kyse julkisten paikkojen väkivaltarikoksissa oli aivan muusta kuten juuri huumekaupasta tai keskinäisistä riidoista.
Poliisihallituksen selvitys on osa poliisin linjaa puuttua tehokkaasti ja monipuolisesti vakaviin rikoksiin Suomessa ja parantaa kaikkien turvallisuutta.
– Tehokas tutkinta on yksi keino myös estää rikoksia, poliisiylitarkastaja Minna Ketola sanoo.