Mikkelin kaupunki on päivittänyt oman valmius- ja varautumissuunnitelmansa.
Valmiussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että kuntalaiset saavat kaupungin järjestämiä palveluja mahdollisimman vakaasti ja häiriöttömästi myös silloin, kun yhteiskunta ei toimi normaalisti.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi valmiussuunnitelman marraskuun alussa. Julkiselta osaltaan 25-sivuinen valmiussuunnitelma sisältää varautumisohjeet sekä normaaliolojen häiriötilanteita kuin poikkeustilanteitakin varten.
– Valmiussuunnitelman tarkoituksena on miettiä etukäteen mahdollisia häiriötilanteita ja laatia suunnitelmat sitä varten, että kunnalliset toiminnot pystytään järjestämään myös niissä oloissa, tiivistää kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
Valmiussuunnitelma pohjautuu valmiuslakiin. Se edellyttää, että kunnat varautuvat eriasteisiin häiriötilanteisiin ja laativat suunnitelmat niitä varten.
– Suunnitelma ei ole projekti, vaan kaupunkiorganisaatiossa koko ajan ylläpidettävä prosessi.
– Sitä on laadittu päivitetty ensisijaisesti kaupungin oman organisaation voimin, mutta työhön on osallistunut myös muita viranomaisia, kuten pelastuslaitos viimeisen puolentoista vuoden ajan.
– Kävimme läpi mahdollisia uhkakuvia ja sitä, miten niihin voidaan valmistautua, Riihelä taustoittaa.
Normaalioloissakin voi syntyä erilaisia häiriötilanteita. Näitä ovat esimerkiksi häiriöt vesi- ja sähköverkkojen toiminnassa, suuronnettomuudet sekä tartuntatautiepidemiat.
Häiriötilanteet ovat usein odottamattomia ja ne vaativat nopeaa toimintaa, kuten esimerkiksi myrskyjen aiheuttamat laajat sähkökatkot tai vakavat onnettomuudet.
– Tällaisia tilanteita varten meillä on kaupungin häiriöjohtoryhmä ja laajempien häiriötilanteiden varalta maakunnallinen valmiusjohtoryhmä, joiden avulla viranomaisten toimintaa johdetaan ja koordinoidaan, Riihelä sanoo.
Häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelmassa on määritelty muun muassa se, että kaupunkiin voidaan perustaa häiriötilannekeskuksia.
– Ajatuksena on, että kaupungin alueelle voidaan perustaa etukäteen määriteltyihin paikkoihin tarvittava määrä keskuksia, joissa voidaan tarjota esimerkiksi puhdasta vettä, sähköä ja tarvittaessa myös lyhytaikaista majoitusta.
– Häiriötilanteessa ja häiriötilannekeskuksia pystytettäessä kuntalaisille tiedotetaan näistä palvelupisteistä virallisia viestintäkanavia pitkin, ettei kuntalaisten tarvitse niitä erikseen tiedustella, Riihelä sanoo.
Häiriötilanteita vakavammassa tilanteessa vallitsevat poikkeusolot. Valmiuslaki määrittelee poikkeusolot yhteiskunnan tilaksi, jossa on niin paljon tai niin vakavia häiriöitä, että on tarpeen mahdollistaa viranomaisten tavanomaisesta poikkeava toimivaltuuksien käyttö.
Poikkeusoloiksi luokitellaan esimerkiksi erityisen vakava suuronnettomuus, vaikutuksiltaan erittäin vakava ja laajalle levinnyt tartuntatauti tai maahan kohdistuva aseellinen tai vakavuudeltaan siihen rinnastettava hyökkäys tai hyökkäyksen uhka.
– Nämä ovat vakavia asioita, mutta niistä on voitava keskustella suoraan. Meihin ei nyt kohdistu suoranaista uhkaa, mutta varautuminen on aina hyväksi, sanoo palomestari Eero Aho Etelä-Savon pelastuslaitokselta.
Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne huolestuttaa monia. Mikkelin kaupungin tekemät valmiussuunnitelman päivitykset eivät kuitenkaan anna aihetta pelkoon.
– Valmiussuunnitelma ei tarkoita sitä, että asiat olisivat jotenkin huonosti. Tässä maailmantilanteessa on kuitenkin varauduttava monenlaisiin häiriötilanteisiin, jotta sitten osataan toimia, jos jotakin sattuu, sanoo Riihelä.
Valmiussuunnitelman laatiminen ei myöskään tarkoita sitä, että automaattisesti varauduttaisiin todella vakaviin poikkeustilanteisiin. Kyseessä voi olla normaalin arjen häiriö.
– Jo pelkästään paikkakunnan päävesijohdon katkeaminen voi aiheuttaa vakavan häiriötilanteen. Puhtaan veden puuttuminen vaikuttaa nopeasti moneen asiaan, Aho muistuttaa.