Kiärtuh

Kiärtuh Sylviidae (Vigors, 1825)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu	Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu	Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka	Lodeh Aves
Lahko	Varbuslodeh Passeriformes

Alghuuvsâš

Kiärtuh (Sylviidae, suomâkielân kertut) lii loddehiäimu.

Tiettum Suomâst

Suomâst tobdos kiärttušlaajah láá ohtsis 40, main Aanaar kuávlust kávnojeh 14 šlaajâd.

Aanaar kuávlu šlaajah láá:

• ruáhukiärttusâš (Acrocephalus schoenobaenus, suom. ruokokerttunen),
• lanjâskiärttusâš (Acrocephalus dumetorum, suom. viitakerttunen),
• kolleradde (Hippolais icterina, suom. kultarinta),
• herttâkiärttu (Curruca curruca, suom. hernekerttu),
• miestâkiärttu (Curruca communis, suom. pensaskerttu),
• rotokiärttu (Sylvia borin, suom. lehtokerttu),
• čapisuáivikiärttu (Sylvia atricapilla, suom. mustapääkerttu),
• nuorttâpuájuiloddááš (Seicercus trochiloides, suom. idänuunilintu),
• puájuiloddááš (Seicercus borealis, suom. lapinuunilintu),
• taigapuájuiloddááš (Abrornis inornatus, suom. taigauunilintu - ovdil kirjosiipiuunilintu)
• širijdeijee (Rhadina sibilatrix, suom. sirittäjä),
• tildalt (Phylloscopus collybita, suom. tiltaltti),
• alghuuvsâš (Phylloscopus trochilus, suom. pajulintu ađai uunilintu)
• loddekunâgâs (Regulus regulus, suom. hippiäinen)

Nomâttâsah

Kiärtui almosnommâ kiärttu lii valdum lovnân suomâkiel nomâttâsâst kerttu. Aanaar kuávlu kiärtuin puáris kielâst lii lamaš nommâ tuše oovtâ šlaajâst: alghuuvsáást, mon čäällimhäämi lii váhá molsom aigij mield (alghuuvsâš, alkkuuvsâš, alkhuuvsáš, alkhuuvsâš). Norling loddenommâlistoost taan loddeest lii kevttum nommâ sieđgâloddááš, mii ij kavnuu ollágin eres käldein. Nube loodán še lii kavnum nommâ: puájuilode nomâttâs oro lemin puárásub-uv nommâ, mut tot lii kevttum esken Sammallahti & Morottaja škovlâsänikirjeest.

Puoh eres kiärtuh láá uážžum esken palij noomâs. Iänááš nomâttâsah láá jurgâlum suomâkiel nomâttâsâin. Tágáreh noomah láá ruáhukiärttusâš, lanjâskiärttusâš, kolleradde, herttâkiärttu, miestâkiärttu, rotokiärttu, čapisuáivikiärttu já širideijee. Suomâkielâst ruávislovnân lii valdum tildalt nommâ. Nuorttâpuájuiloddáá já taigapuájuiloddáá noomâ algâuási lii suomâkiel myenster mield, já loppâuási lii valdum puájuiloddáá noomâst.

Loddekunâgâs nommâ lii jurgâlus pajekiel nomâttâsâst loddegonagas, mii vuot lii skandinaavlâš lovnâ, vrt. ruotâkielâ kungsfågel já tárukielâ fuglekonge.

Oskomušah

Kiärtuh láá lamaš nuuvt huámmášmettum uccloddááh, et toid iä kuittâg Marja-Liisa Olthuis tiäđui mield labdas magarehkin oskomušah. Nube tááhust tuše alghuuvsâš lii Aanaar kuávlust táválâš loddešlaajâ, já eres šlaajah láá härvinâšah.

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kiärtuh.