Lɔɔʊ kondoloko
Lɔɔʊ kondoloko kɛna kondoloko ŋgʊ kɩhaɣ lɔɔʊ kɛ waɖɛ kɩpɩzɩ kawa kaɖɛ naɖɩyɛ ɛzɩ tɛtʊ ndʊ lɩm kpakʊ nɛ pɩkaɣ ɖoli yɔ yaa fɛɛʊ cikpelu kɛ mbʊ yɔ. Lɔɔŋ kondolokona panɛ pɛ-tɛ wazaɣ lɛɛka kɛlɛ se ɛyʊ pɩzʊ ɛkpaɣ mɛlɛ tɛ kitizuu nɛ hayʊ iŋ nɛ ɛpɩzɩ etii.
Lɔɔʊ kondoloko kʊnɛ kɩsɩŋna ɛyʊ ɛpɩzɩ ɛɖɛɛ lɩm yɔɔ yaa papɩzʊ ɖɔɖɔ paɖʊ habɩyɛ kɛ lɩm mbʊ pʊ-yɔɔ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kondoloko wɛɛ. Lɔɔʊ ŋgʊ kɩwɛ ɖenɖe payaɣ se Miidii yɔ, paɖʊ lɔɔʊ kondolokop ŋgʊ nɛ payaa-kʊ se Hɛrɩbɛtɩ lɔɔʊ kondoloko. Papɩzʊ paɖʊ lɔɔŋ kondolokona mba ɖɔɖɔ sulukuŋ kpasɩ ñʊʊ yɔɔ; ɛzɩ Fontinɛtɩ yɔɔ paɖʊ mɛlɛnaa kɩkpazɩnaʊ yɔ.
Lɔɔŋ kondolokona wɛna paa ɛzɩmtaa kɛ nɔnɔsɩ naalɛ nzɩ , ɩkaɖʊʊna camɩyɛ yɔ. Pɩlɩɩna lɩm sɔsɔm mbʊ lɔɔŋ kondolokonaa ɩnɛ ɩkaɖʊna paa ɛzɩmtaa yɔ, pʊyɔɔ lɛ lɔɔŋ kondolokonaa panɛ pakaɩla kpeetu, ɖoŋ nɛ walanzɩ kɛ kondolokonaa lɛɛba. Pʊyɔɔ lɛ, pʊpɔzʊ se paa ɛzɩmtaa lɛ pɔcɔŋna ki-tilima tɛɛ camɩyɛ ɖoŋɖoŋ nɛ kɛkpɛdɛsaɣ nakayɩ ɛtaala wiɖiyi.
Kacalaɣ lɔɔŋ kondolokonaa mba pohuya yɔ pɩɩkɛna pɩnzɩ mɩnɩŋ XVII taa. Pɩɩkɛna alɩwaatʊ ndʊ pohuyaɣ Miidii lɔɔʊ yɔ. Lɔɔʊ kondoloko ŋgʊ kɩkɩla ɖaalʊ kɛ Erɔpʊ taa yɔ, ŋgʊ lɛ Mɛgdebʊrgi nɛ kɩwɛ Ɛlbi yɔɔ kɛ Caama tɛtʊ taa. Ɛlɛ lɔɔʊ kondoloko ŋgʊ kɩɩkɩla ɖaalʊ ɖooo pɩnzɩ 1896 nɛ pɩsɩɩna 2003 yɔ, pɩɩkɛna Briyaari lɔɔʊ kondoloko, Fransɩ ɛjaɖɛ taa. Caama ñɩŋgʊ kʊnɛ kɩɖaalakɩŋ taa wɛna mɛtanaa 918 nɛ Fransɩ ñɩŋgʊ ñaawɛna mɛtanaa 662. Lɔɔʊ kondoloko ŋɣʊ kʊkʊ kɩla kʊkʊyɩmɩŋ yɔ, ŋgʊ lɛ Pɔnciltɩ nɛ kɩwɛ Bartɔnɩ.