viehätys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viehätys (39)
- viehättäminen; se, mikä viehättää
- Juoksemisen suuri viehätys on siinä, että juosta voi missä vain, milloin vain, melkein missä asussa tahansa. (J. P. Roos, Maratonmiehen elämä)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋie̯hæt̪ys/
- tavutus: vie‧hä‧tys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viehätys | viehätykset |
| genetiivi | viehätyksen | viehätysten viehätyksien |
| partitiivi | viehätystä | viehätyksiä |
| akkusatiivi | viehätys; viehätyksen |
viehätykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viehätyksessä | viehätyksissä |
| elatiivi | viehätyksestä | viehätyksistä |
| illatiivi | viehätykseen | viehätyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viehätyksellä | viehätyksillä |
| ablatiivi | viehätykseltä | viehätyksiltä |
| allatiivi | viehätykselle | viehätyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viehätyksenä | viehätyksinä |
| translatiivi | viehätykseksi | viehätyksiksi |
| abessiivi | viehätyksettä | viehätyksittä |
| instruktiivi | – | viehätyksin |
| komitatiivi | – | viehätyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viehätykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viehätys- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. viehättäminen; se, mikä viehättää
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]uutuudenviehätys, viehätyskeino, viehätysvoima
Aiheesta muualla
[muokkaa]- viehätys Kielitoimiston sanakirjassa