verisuoni

Suomi

Verisuoni

Substantiivi

verisuoni

1. (anatomia) elimistön kanava, jossa veri kulkee; jakautuvat valtimoihin ja laskimoihin

   Ihmisen suurin verisuoni on aortta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋeriˌsuo̯ni/
• tavutus: ve‧ri‧suo‧ni

Etymologia

• yhdyssana sanoista veri ja suoni

Käännökset

1. elimistön kanava, jossa veri kulkee

englanti: blood vessel koltansaame: võrrsuõnn liettua: kraujagyslė norja: blodåre ranska: vaisseau sanguin m.

ruotsi: blodkärl saksa: Ader f., Blutgefäß n. venäjä: кровеносный сосуд viro: veresoon

Liittyvät sanat

• angiologia
• suonioppi
• vaskulaarinen

Alakäsitteet

• laskimo, valtimo
• aortta

Yhdyssanat

verisuonipunos, verisuonisairaus, verisuonitauti, verisuonitukkeuma, verisuonitulehdus

Aiheesta muualla

• verisuoni Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3407 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Katso myös

• Liite:Verenkiertoelimistö