Siirry sisältöön

tavara

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tavara (12)

  1. aineellinen esine, etenkin kaupan ja omistuksen kohteena
  2. (kiertoilmaus, slangia) uloste, paska
    Kun vaippa on märkä tai sisällä on haisevampaa tavaraa. (isukki.com Vaipanvaihto)
    Maailmaan olisi paljon hedelmällisempää vaikuttaa asiapohjalta, eikä ideologioiden läpi, sillä siinä osuu kyllä tavara tuulettimeen, se on vain ajan kysymys. (YouTube keskustelukommentti)
  3. (kiertoilmaus, halventava, slangia) naisen sukupuolielimet

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑʋɑrɑ/
  • tavutus: ta‧va‧ra

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tavara tavarat
genetiivi tavaran tavaroiden
tavaroitten
(tavarain)
partitiivi tavaraa tavaroita
akkusatiivi tavara;
tavaran
tavarat
sisäpaikallissijat
inessiivi tavarassa tavaroissa
elatiivi tavarasta tavaroista
illatiivi tavaraan tavaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tavaralla tavaroilla
ablatiivi tavaralta tavaroilta
allatiivi tavaralle tavaroille
muut sijamuodot
essiivi tavarana tavaroina
translatiivi tavaraksi tavaroiksi
abessiivi tavaratta tavaroitta
instruktiivi tavaroin
komitatiivi tavaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tavara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

venäjän това́р (továr)[1][2] < turkkilaisista kielistä (vrt. keskiturkin tavar ’omaisuus, vero’, nykyturkin davar ’karja’)[3]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

apteekkitavara, arvotavara, bulkkitavara, halpatavaramyymälä, hylkytavara, höylätavara, irtotavara, itsepalvelutavaratalo, joukkotavara, kauppatavara, kauppiastavaratalo, kertakäyttötavara, kestokulutustavara, kiitotavara, kivitavara, korviketavara, kulutustavara, käsimatkatavara, käyttötavara, laatutavara, lahjatavara, lainatavara, lyhyttavara, löytötavara, löytötavaratoimisto, massatavara, matkatavara, matkatavarasäilö, matkatavaratoimisto, matkatavaravakuutus, merkkitavara, messutavara, metritavara, museotavara, paperitavara, pikkutavara, priimatavara, puutavara, puutavarakauppa, puutavaralaji, puutavaraliike, puutavaramarkkinat, päivittäistavara, päivittäistavarakauppa, päivittäistavaraliike, rahtitavara, rahtitavaratoimisto, ruokatavara, ruokatavarakauppa, sahatavara, salakuljetustavara, savitavara, sekatavara, sekatavarakauppa, sekundatavara, sesonkitavara, siirtomaatavara, siirtomaatavarakauppa, taloustavara, tarjoustavara, tavara-arpajaiset, tavara-asema, tavara-auto, tavarafetisismi, tavarahissi, tavarajuna, tavarakauppa, tavarakoodi, tavaralaji, tavaralasti, tavaraliikenne, tavaraluotto, tavaralähetys, tavaramerkki, tavarankuljetus, tavarantarkastaja, tavaranvaihto, tavaranvaihtosopimus, tavaranvalmistaja, tavaranäyte, tavaraoppi, tavarapula, tavarapörssi, tavaraseloste, tavarasäilö, tavaratalo, tavarateline, tavaratila, tavaratoimitus, tavaratuotanto, tavaravaaka, tavaravalikoima, tavaravaunu, tavaravekseli, transitotavara, tuontitavara, tuoretavara, tusinatavara, uittotavara, vaihtotavara, varastotavara, vientitavara, ylellisyystavara

Anagrammit
[muokkaa]

arvata, ravata, varata

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tavara Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 435 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana tavara.
  3. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.