seutu
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seutu (1)
- laajahko, tarkemmin määrittelemätön, maantieteellinen alue
- Kotkan sedulla merellä on hallitseva asema.
- Tavallisesti sudet viihtyvät asumattomalla seudulla.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈseu̯t̪u/
- tavutus: seu‧tu
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seutu | seudut |
genetiivi | seudun | seutujen |
partitiivi | seutua | seutuja |
akkusatiivi | seutu; seudun |
seudut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seudussa | seuduissa |
elatiivi | seudusta | seuduista |
illatiivi | seutuun | seutuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seudulla | seuduilla |
ablatiivi | seudulta | seuduilta |
allatiivi | seudulle | seuduille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seutuna | seutuina |
translatiivi | seuduksi | seuduiksi |
abessiivi | seudutta | seuduitta |
instruktiivi | – | seuduin |
komitatiivi | – | seutuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | seudu- | |
vahva vartalo | seutu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: seudullinen
Yhdyssanat
[muokkaa]alppiseutu, asuinseutu, hartianseutu, järviseutu, kaupunkiseutu, kotiseutu, kulttuuriseutu, lähiseutu, maaseutu, maatalousseutu, napaseutu, pyhänseutu, pääkaupunkiseutu, rajaseutu, rannikkoseutu, ruotsalaisseutu, saloseutu, seutukaava, seutukunta, seutuliikenne, seutulippu, suomalaisseutu, synnyinseutu, syrjäseutu, teollisuusseutu, tunturiseutu, vuoristoseutu, yönseutu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- seutu Kielitoimiston sanakirjassa