postimerkkeilijä

Suomi

Substantiivi

postimerkkeilijä (12)

postimerkkeilyn harrastaja, filatelisti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	postimerkkeilijä	postimerkkeilijät
genetiivi	postimerkkeilijän	postimerkkeilijöiden postimerkkeilijöitten (postimerkkeilijäin)
partitiivi	postimerkkeilijää	postimerkkeilijöitä
akkusatiivi	postimerkkeilijä; postimerkkeilijän	postimerkkeilijät
sisäpaikallissijat
inessiivi	postimerkkeilijässä	postimerkkeilijöissä
elatiivi	postimerkkeilijästä	postimerkkeilijöistä
illatiivi	postimerkkeilijään	postimerkkeilijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	postimerkkeilijällä	postimerkkeilijöillä
ablatiivi	postimerkkeilijältä	postimerkkeilijöiltä
allatiivi	postimerkkeilijälle	postimerkkeilijöille
muut sijamuodot
essiivi	postimerkkeilijänä	postimerkkeilijöinä
translatiivi	postimerkkeilijäksi	postimerkkeilijöiksi
abessiivi	postimerkkeilijättä	postimerkkeilijöittä
instruktiivi	–	postimerkkeilijöin
komitatiivi	–	postimerkkeilijöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	postimerkkeilijä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Lainaukset

31.5.1920. Ilmoitus. Suomen postimerkkilehti. Olla Teräsvuori (toim.)^[1]

Yhtiön toimeenpanevaksi johtajaksi on valittu herra HELLMAN, Helsingistä, sekä toimihenkilöiksi postimerkkeilijät A. U. AHONOJA, Kuopiosta, sekä K. A. WASENIUS ja EELI HELLMAN, kumpikin Helsingistä.

Aiheesta muualla

postimerkkeilijä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ O. Y. Fennia Post A. B.. Suomen postimerkkilehti, 31.05.1920, nro 10, s. 152–153. Kansalliskirjasto Viitattu 20.10.2023. (Vanhin Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta löytynyt maininta.)

[1] O. Y. Fennia Post A. B.. Suomen postimerkkilehti, 31.05.1920, nro 10, s. 152–153. Kansalliskirjasto Viitattu 20.10.2023. (Vanhin Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta löytynyt maininta.)

[1]