Siirry sisältöön

kollokaatio

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kollokaatio (3)

  1. (kielitiede) samassa lausekkeessa usein esiintyvät sanat
    Verbillä "nousta" muodostetaan substantiivin "valta" kanssa kollokaatio, sillä "valtaan" "noustaan" eikä esimerkiksi "saavuta".

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kollokaatio kollokaatiot
genetiivi kollokaation kollokaatioiden
kollokaatioitten
partitiivi kollokaatiota kollokaatioita
akkusatiivi kollokaatio;
kollokaation
kollokaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kollokaatiossa kollokaatioissa
elatiivi kollokaatiosta kollokaatioista
illatiivi kollokaatioon kollokaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kollokaatiolla kollokaatioilla
ablatiivi kollokaatiolta kollokaatioilta
allatiivi kollokaatiolle kollokaatioille
muut sijamuodot
essiivi kollokaationa kollokaatioina
translatiivi kollokaatioksi kollokaatioiksi
abessiivi kollokaatiotta kollokaatioitta
instruktiivi kollokaatioin
komitatiivi kollokaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kollokaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]