kauppatavara

Suomi

Substantiivi

kauppatavara (12)

1. säädetyllä tavalla yleisesti kaupan pidettävä artikkeli, jonka kauppanimike tavallisesti kuuluu kansainvälisen kaupan nimistöön. Kaupan kohteena oleva tavara tai hyödyke.

Etymologia

• yhdyssana sanoista kauppa ja tavara

Käännökset

1. Kaupan kohteena oleva tavara tai hyödyke

englanti: merchandise espanja: mercancía f. hollanti: koopwaar ranska: marchandise f.

ruotsi: handelsvara saksa: Ware f. venäjä: товар

Liittyvät sanat

• tuoteseloste, kauppatavaralaji

Aiheesta muualla

• kauppatavara Kielitoimiston sanakirjassa