katoava
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]katoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kadota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | katoava | katoavat |
| genetiivi | katoavan | katoavien (katoavain) |
| partitiivi | katoavaa | katoavia |
| akkusatiivi | katoava; katoavan | katoavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | katoavassa | katoavissa |
| elatiivi | katoavasta | katoavista |
| illatiivi | katoavaan | katoaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | katoavalla | katoavilla |
| ablatiivi | katoavalta | katoavilta |
| allatiivi | katoavalle | katoaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | katoavana | katoavina |
| translatiivi | katoavaksi | katoaviksi |
| abessiivi | katoavatta | katoavitta |
| instruktiivi | – | katoavin |
| komitatiivi | – | katoavine |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- katoava Kielitoimiston sanakirjassa