elämä

Katso myös: elama

Suomi

Elämän katsotaan alkavan syntymästä

Substantiivi

elämä (10)

1. ajanjakso yksilön syntymän ja kuoleman välillä

   pitkä ja hyvä elämä

2. (biologia) ilmiö, jossa kemialliset yhdisteet muodostavat erilaisia soluja ja solut rakennelmia, jotka kykenevät hyödyntämään ympäristön energiaa ja lisääntymään

   elämän synty

3. (arkikieltä) aktiivinen ja monipuolinen elämänsisältö; voidaan tarkoittaa myös elämänsisältöä, jossa ei keskitytä muiden ihmisten asioihin vaan omiin asioihin, tai menneiden asioiden jatkuvasta vatvomisesta pidättäytymistä

   Mull’ ei oo ollu elämää pariin kuukauteen.

   Kehä kolmosen ulkopuolella ei oo elämää!

   Hanki elämä!

4. (arkikieltä) elämöinti, meteli, mekastus

   Mitäs elämää täällä pidetään?!

5. (murteellinen) olo, vointi

   Tuli huono elämä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈelæmæ/
• tavutus: e‧lä‧mä

Käännökset

1. ajanjakso syntymän ja kuoleman välillä

afrikaans: lewe bosnia: život m. bulgaria: живот m. englanti: life espanja: vida f. hollanti: leven n. inarinsaame: eellim italia: vita f. japani: 人生 karjala: elo katalaani: vida kreikka: βίος m. kroaatti: život m. latvia: dzīve f. liettua: gyvenimas m. liivi: jel norja: liv portugali: vida f.

puola: życie n. ranska: vie f. romania: viaţă f. ruotsi: liv saksa: Leben n. serbia: život, живот m. slovakki: život m. tanska: liv tšekki: život m. turkki: yaşam, ömür, hayat ukraina: життя n. unkari: élet valkovenäjä: жыццё n. venäjä: жизнь, житие vepsä: elo viro: elu võro: elo

2. biologinen ilmiö

englanti: life japani: 生命 liettua: gyvybė f. turkki: hayat

ukraina: життя n. venäjä: жизнь f. viro: elu

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Syy: Mihin merkityksiin nämä ovat käännöksiä?

1. ajanjakso yksilön syntymän ja kuoleman välillä

albania: jetë f. azeri: hǝyat baski: bizi esperanto: vivo

indonesia: hidup tšuvassi: пурнӑҫ turkki: yaşam unkari: élet

Liittyvät sanat

• elää

Synonyymit

• elo

Johdokset

• verbit: elämöidä

Yhdyssanat

arkielämä, avioelämä, boheemielämä, elinkeinoelämä, elämäkerta, elämänaika, elämänalue, elämänarvo, elämänasenne, elämänehto, elämäneliksiiri, elämänfilosofia, elämänhallinta, elämänhalu, elämänihanne, elämänilmiö, elämänilo, elämänjano, elämänjärjestys, elämänkaari, elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, elämänkipinä, elämänkohtalo, elämänkokemus, elämänkoulu, elämänkumppani, elämänkutsumus, elämänkäsitys, elämänlaatu, elämänlangat, elämänlanka, elämänmuoto, elämänmuutos, elämänmyönteinen, elämännälkä, elämänohje, elämänpelko, elämänpiiri, elämänpuu, elämänrytmi, elämäntaiteilija, elämäntaival, elämäntapa, elämäntarina, elämäntehtävä, elämäntoveri, elämäntyyli, elämäntyö, elämänura, elämänusko, elämänvaihe, elämänviisaus, erakkoelämä, hengenelämä, huvielämä, ihmiselämä, järjestöelämä, kaksoiselämä, katuelämä, kerjäläiselämä, kiertolaiselämä, kituelämä, koiranelämä, kouluelämä, kulkurielämä, kulttuurielämä, kunnalliselämä, leirielämä, liike-elämä, luostarielämä, maalaiselämä, matkalaukkuelämä, merielämä, musiikkielämä, mustalaiselämä, osakuntaelämä, paimentolaiselämä, perhe-elämä, poikamieselämä, puolue-elämä, rakkauselämä, rantaelämä, seksielämä, seksuaalielämä, seuraelämä, seurakuntaelämä, sielunelämä, siviilielämä, sotilaselämä, sukupuolielämä, taide-elämä, taiteilijaelämä, talouselämä, tekoelämä, tosielämä, tunne-elämä, työelämä, ulkoilmaelämä, uskonelämä, varjoelämä, vesielämä, yhdyselämä, yhteiselämä, yhteiskuntaelämä, yksityiselämä, yöelämä

Aiheesta muualla

• elämä Kielitoimiston sanakirjassa
• elämä Tieteen termipankissa
• Artikkelit 1011, 3688 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

elämä

1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä elää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eläma	elämat
genetiivi	eläman	elämien (elämain)
partitiivi	elämaa	elämia
akkusatiivi	eläma; eläman	elämat
sisäpaikallissijat
inessiivi	elämassa	elämissa
elatiivi	elämasta	elämista
illatiivi	elämaan	elämiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	elämalla	elämilla
ablatiivi	elämalta	elämilta
allatiivi	elämalle	elämille
muut sijamuodot
essiivi	elämana	elämina
translatiivi	elämaksi	elämiksi
abessiivi	elämatta	elämitta
instruktiivi	–	elämin
komitatiivi	–	elämine

Võro

Verbi

elämä (inf. elläq, yks.3. eläs)

1. elää

   Kuis elät?

   Miten menee? Kuinka voit? Mitä kuuluu?

2. asua

   Ta eläs liinan.

   Hän asuu kaupungissa.

Etymologia

• suomalaisen kantakielen sanasta *elädäk