Siirry sisältöön

bog

Wikisanakirjasta
Katso myös: Bog, Bóg, bóg, bög

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

bog (monikko bogs)

  1. suo
  2. (brittienglantia, slangia) vessa

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. bogs
part. prees. bogging
imp. & part. perf. bogged

bog

  1. (transitiivinen) (~ down) saada joku juuttumaan suohon
  2. (intransitiivinen) ~ down juuttua suohon; (laajemmin) juuttua, jumittua johonkin
  3. (australianenglantia) paskantaa; paskoa

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Fraasiverbit
[muokkaa]

Kroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

bȏg m.  (monikko bògovi; kirjak. bȍzi)

  1. jumala

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /bôːg/
  • tavutus: bog

Taivutus

[muokkaa]
yksikkö monikko
nominatiivi bog bogovi
genetiivi boga bogova
datiivi-lokatiivi bogu bogovima
akkusatiivi bog bogove
vokatiivi bože bogovi
instrumentaali bogom bogovima

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • Bȏg Hrvatski jezični portal
  • bȏg Školski rječnik hrvatskoga jezika

Saksa

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

bog

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä biegen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä biegen

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

bȏg m. (kyrillinen бог)

  1. jumala

Sloveeni

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

bog m.

  1. jumala

Tanska

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

bog yl. (yks. määr. bogen[luo], mon. epämäär. bøger [luo], mon. määr. bøgerne [luo])

  1. kirja