Urmia (järvi)
| Urmia | |
|---|---|
 Järvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa. |
|
| Valtiot | Iran |
| Paikkakunta | Āzārbāyjān-e Gharbī ja Āzārbāyjān-e Sharqī |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | ei ole |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 1 280 m |
| Pituus | 140 km |
| Leveys | 55 km |
| Pinta-ala | 5 470 km² |
| Tilavuus | 45 km3 |
| Keskisyvyys | 7 m |
| Suurin syvyys | 16 m |
| Valuma-alue | 50 000 km2 |
 Urmia |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Urmia tai Urmiajärvi (pers. دریاچه ارومیه, Daryātsheh-ye Orumieh, kurdiksi Gola Urmiyê) oli pitkään Iranin järvistä suurin Kaspianmeren jälkeen. Järvi on kuitenkin supistunut hyvin paljon 1980-luvun jälkeen ja järvi on vaarassa kuivua kokonaan. Maan johtoa on syytetty järveen tulevien jokien patoamisesta ja luonnonkatastrofin synnyttämisestä.[1][2] Järvi on saanut nimensä sen länsipuolella sijaitsevan Urmian kaupungin mukaan.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urmiajärvi sijaitsee ylänköalueella Āzārbāyjān-e Gharbīn provinssissa Iranin luoteisosassa, noin 50 kilometrin päässä Turkin rajasta. Järvi oli 140 kilometriä pitkä ja 55 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on ennen kutistumistaan ollut 5 470 neliökilometriä, siis neljänneksen Saimaata suurempi. Urmia on matala suolajärvi, jolla ei ole laskujokea. Keskisyvyys oli vain seitsemän metriä ja suurin syvyys 16 metriä. Järvi sijaitsee 1 280 metrin korkeudessa merenpinnasta. Järvessä oli 102 saarta.lähde?
Järven suolapitoisuus on noin 30 prosenttia, mikä on Kuolleenmeren tasoa ja lähes kymmenkertainen meriveteen verrattuna. Suolaisuuden takia juuri mikään kasvi tai eläin ei elä järvessä. Poikkeuksia ovat kuitenkin esimerkiksi Artemia-äyriäiset, jotka puolestaan ruokkivat suuria flamingo- ja pelikaaniparvia. Järvellä on ollut vuonna 1976 perustettu 4 636 neliökilometrin laajuinen Unescon biosfäärisuojelualue. Järven saarilla on kuusipeuran uhanalaiseksi katsotun alalajin persiankuusipeuran (persiankauriin) suojelualue, jossa eläintä yritetään palauttaa luontoon.[3]
Urmiajärven alue on ollut kauan asuttua. Se oli Mesopotamian kulttuurin reuna-aluetta ja sen sivistyksen piirissä. Assyrialaiset nimittivät järveä ”Alemmaksi Nairin mereksi”, muinaiset persialaiset käyttivät nimeä Chichast ja roomalaiset nimeä Lacus Matianus. Keskiajalla järven nimi oli Kabuda.lähde?
Keväällä 2019 Iranissa oli pahimmat tulvat 50 vuoteen. Tulvien jälkeen Urmiajärven pinta-ala laajeni ja oli huhtikuussa 2019 noin 3 000 neliökilometriä. Järven syvyys kasvoi 62 cm verrattuna vuotta aikaisempaan syvyyteen.[4]
-
Urmiajärven sijainti Iranissa, järvi on merkitty karttapisteellä. -
Järven supistuminen animaationa. -
Kartta Urmia järven kutistumisesta vuodesta 1984. -
Urmiajärven rantaa vuonna 2011. -
Urmiajärven rantaa vuonna 2011.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saeed Kamali Dehghan: Iranian greens fear disaster as Lake Orumieh shrinks 5.11.2011. theguardian.com. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Kenneth R. Weiss, Iran’s Tarnished Gem National Geographic 4/2018
- ↑ Dama mesopotamica (Common Name(s): English-Persian Fallow Deer, Mesopotamian Fallow Deer) iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
- ↑ NASA, Earth Observatory: Reviving the Shriveled Lake Urmia earthobservatory.nasa.gov. Viitattu 2.5.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urmia (järvi) Wikimedia Commonsissa
- UNESCOn biosfäärialue (englanniksi)
- Lake Urmia (englanniksi) (eoearth.org)