Testikuva
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Testikuva eli virityskuva on televisiossa näytettävä kuva, jonka avulla vastaanottimen käyttäjä voi säätää televisiokuvan värikylläisyyden, valoisuuden ja kontrastin mieleisekseen. Testikuvan avulla voi myös huoltomies tehdä vastaanottimen sisäisiä hienosäätöjä, esimerkiksi korjata TV-kuvan geometriavirheitä, mikäli hänellä ei ole käytettävissään erillistä testikuvageneraattoria. Testikuvasta on apua myös antennijärjestelmien asennus- ja huoltotöissä.
Testikuvan tyypillisiä osia ovat väripalkisto ja harmaasävypalkisto. Väripalkiston värit ovat yleensä vasemmalta oikealle vaaleanharmaa, keltainen, syaani, vihreä, magenta, punainen, sininen ja musta. Joidenkin testikuvien väripalkistoissa on vain kuusi väriä, jolloin vaaleanharmaa ja musta puuttuvat. Testikuvasta yleensä ilmenee lähettävän televisioaseman nimi.
Ensimmäiset testikuvat olivat paperille tai pahville piirrettyjä. Kun televisiossa lähetettiin testikuvaa, oli kamera suunnattuna kohti paperi- tai pahvialustaa, jolla testikuva oli. 1970-luvulla otettiin käyttöön elektroninen testikuva, joka tuotettiin erityisellä testikuvageneraattorilla.
Television alkuajoista lähtien 1990-luvulle saakka testikuvaa on tyypillisesti lähetetty päälähettimien näkyvyysalueilla noin 20 minuuttia ennen varsinaisen ohjelmalähetyksen alkua (viimeiset alilähettimet käynnistyivät muutama minuutti ennen lähetystä), joskus koko aamu- ja iltapäivän ajan. Nykyään harva televisiokanava lähettää testikuvaa, sillä monet televisiokanavat ovat siirtyneet ympärivuorokautisiin lähetyksiin. Ruotsin kanava SVT2 on yksi harvoja televisiokanavia, joka lähettää testikuvaa.
Vuonna 2007 vain yksi Suomen entinen valtakunnallinen televisiokanava, YLE Extra, oli lähettänyt testikuvaa yöaikaan kello 23.00–08.00 tai 23.00–06.30, mutta ei välttämättä päivittäin tai edes kovin säännöllisesti. Tätä lähetystä ei pidä sekoittaa YLE Extran päivisin lähettämään Testikuva-nimiseen ohjelmalähetykseen, jolla ei ole mitään tekemistä aidon testikuvasignaalin kanssa. Aiheesta tarkemmin tämän artikkelin luvussa Testikuva Suomen digitaalisessa televisiossa.
Yle TV1:ssä ja Yle TV2:ssa testikuvan on korvannut Uutisikkuna. MTV3:ssa ja Nelosella testikuvan korvasivat erilaiset chatit ja mobiilipelit. Yle TV2 lopetti testikuvan alun perin korvanneiden mobiilipelien lähetykset liian vähäisen pelaajamäärän takia 18. huhtikuuta 2011, ja siirtyi lähettämään Uutisikkunaa öisin. Nykyisin mainosrahoitteiset kanavat lähettävät ohjelmia ympäri vuorokauden tai pitävät yöaikaan lähetystauon, jolloin ei lähetetä ohjelmia.
Testikuva Suomessa 1950-1970-luvuilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen testikuvalähetys oli 24. toukokuuta 1955, puoli tuntia ennen Suomen ensimmäisen tv-lähetyksen alkua. Tuolloin lähetyksensä aloittaneet Suomen Televisio ja Tesvisio käyttivät molemmat testikuvaa. Tesvision testikuva oli käsin piirretty. Suomen Televisio käytti testikuvageneraattoria, jonka tuottama testikuva jäi Suomeen käyttöön vuoteen 2003 asti. Suomen Television testikuvassa luki 'SUOMEN TELEVISIO', ja sen taustaäänenä oli Suomen tuolloin ainoa radiokanava. Tesvision testikuvan äänestä ei ole tietoa.
Testikuvaa tarvittiin paljon, sillä tuonaikaisten televisioiden säätöjä piti tarkistaa useasti. Mitta- ja huoltolaitteet olivat kuitenkin kalliita, eikä huoltoliikkeillä ollut varaa ostaa television huoltoon tarvittavia generaattoreita, jotka näyttivät ruudussa testikuvaa. Yleisradio tarjosi tähän apua lähettämällä päivisin testikuvaa, jolla television huolto onnistui hyvin.
Suomen Televisiossa testikuvaa lähetettiin muutama tunti ennen tv-lähetyksen alkua. Tiistaisin testikuvaa näkyi vain pääkaupunkiseudulla. Testikuva merkittiin vielä tuolloin ohjelmatietoihin, yleensä sen nimenä oli "Testikuva", "Viritysviihdettä" tai "Viritysmusiikkia". Viritysmusiikkia-ohjelmassa testikuvan taustalla soi eri kappaleita, jotka mainittiin ohjelmatiedoissa. Jossain vaiheessa 1970-lukua ei testikuvaa enää mainittu ohjelmatiedoissa. Se ei ollut varsinaisesti televisio-ohjelma, vaan television huoltoon käytettävä kuva. Viritysmusiikkia-ohjelma loppui kokonaan.
Vuonna 1965 kanavien nimiksi tuli TV-ohjelma 1 (entinen Suomen Televisio) ja TV-ohjelma 2 (entiset Tesvisio ja Tamvisio). TV-ohjelma 1:llä testikuvaa näkyi klo 09.00 alkaen varsinaiseen tv-lähetykseen saakka. Testikuvassa luki eri teksti tv-asemasta riippuen, kuitenkin yleensä "YLEISRADIO" tai "YLE HLKI". Testikuvan taustaäänenä oli Yleisohjelma. Tiistaisin testikuvaa näkyi vain pääkaupunkiseudulla, torstaisin generaattorin huollon takia ei ollenkaan. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä testikuvaa näkyi muutama minuutti ennen lähetystä. Kaapeliverkossa testikuvan äänenä oli ilmeisesti Yleisradion väliaikamerkki. 1970-luvun alussa TV1:n testikuva oli värillinen ja TV2:n testikuva mustavalkoinen, kunnes sekin vuosikymmenen puolessavälissä korvattiin värillisellä.
TV-ohjelma 2 (1970-luvun alusta lähtien TV2) lähetti testikuvaa samoina päivinä kuin TV-ohjelma 1 (1970-luvun alusta lähtien TV1), mutta vain klo 09.00-15.00, 7. maaliskuuta 1977 alkaen jonkin aikaa kello 10.00-15.00.[1] Tiistaisin testikuvaa näkyi TV2:lla vain Uudellamaalla. TV2:n testikuvassa ei ollut ympyrää. Äänenä oli joko väliaikamerkki tai Yleisohjelma. Testikuvassa luki "YLE HLKI" tai "YLE TPRE". Ympyrää näkyi harvoin TV2:n testikuvassa, 80-luvun puolivälistä alkaen aina.
Testikuvaa lähetettiin aina viisi minuuttia ennen tv-lähetyksen alkua. Tuolloin siinä opastettiin, kuinka televisio viritettiin testikuvan avulla. Radiokanavan ääni hiljeni, ja sen sijaan miesääni selitti, kuinka testikuvaa piti tulkita. Kuvaan ilmestyi myös numeroja tiettyyn kohtaan havainnollistamaan ohjeiden antoa. TV1 esitti 1990-luvun alkuun asti viritysohjeet maanantaisin viisi minuuttia ennen tv-lähetyksen alkua, muilla kanavilla ja muina päivinä niitä ei esitetty. Viritysohjeet esitettiin ensimmäisen kerran 15. tammikuuta 1979 ja viimeisen kerran 18. tammikuuta 1993.
Testikuva Suomessa 1980-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Testikuvan ääneksi tuli radion kakkosverkko vuonna 1985.
Yle TV1 lähetti 1980-luvulta lähtien testikuvaa kello 9.00 jälkeen maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Teksti-tv:n aloitettua lokakuussa 1981 testikuvalähetys jatkui nyt kello 15 jälkeen joka arkipäivä paitsi torstaisin. Sitä lähetettiin ohjelmalähetyksen alkuun sekä päivisin silloin, kun ei tullut ohjelmaa. Jostain lähtien Yle TV1 lähetti testikuvaa myös lauantaisin ja sunnuntaisin aamuohjelman päätyttyä iltaohjelman alkuun asti.
Yle TV2 ja Kolmoskanava lähettivät testikuvaa maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin kello 9.00–15.00. Keskiviikkoisin testikuvalähetys jatkui kello 15.00 jälkeenkin, mikäli sitä ennen ei alkanut ohjelmaa. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä testikuvaa lähetettiin vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua.
Torstaisin ei lähetetty testikuvaa, paitsi joitakin minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua. Tämä johtui torstaisin tehdyistä lähettimien huoltotöistä. Kaikilla kolmella kanavalla lähetettiin testikuvaa muutaman minuutin ajan ennen ohjelmalähetyksen alkua joka päivä, TV1:llä viritysohjeiden esittämisen vuoksi.
Öisin ei lähetetty testikuvaa, vaan lähettimet sammutettiin yöksi. Illan viimeisen ohjelman jälkeen ennen lähettimien sammuttamista lähetettiin harmaata ruutua. Muutaman sekunnin päästä kuului sammuttamisen ääni ja näkyi lumisadetta. Kaapeliverkoissa saattoi näkyä kaapeli-tv-yhtiön omaa testikuvaa lumisateen sijasta. Teksti-tv ei ollut toiminnassa lähettimien ollessa sammutettuna.
1.–27. heinäkuuta 1986 testikuvaa ei lähetetty ennen kello 17.00, elleivät ohjelmat alkaneet aikaisemmin. Testikuvalähetysten vähentäminen kesällä johtui Yleisradion keskitetyistä kesälomista, ja sen järjestelyn taustalla olivat Yleisradiolle annetut säästövelvoitteet.[2]
1980-luvun puolivälistä alkaen Yleisradion kanavien testikuvan tekstikentän vasemmalla puolella luki ”YLE” ja oikealla puolella TV-kanavan nimi, eli joko ”TV1” tai ”TV2”. Kolmoskanavan testikuvan tekstinä oli ”YLE TV3”, vaikka Kolmoskanava ei ollutkaan Yleisradion, vaan Oy Kolmostelevisio Ab:n, kanava. Muuten kaikkien kolmen kanavan testikuvat olivat samannäköisiä.
SVT4:llä (nykyisellä SVT Worldilla) lähetettiin yleensä samanlaista testikuvaa kuin Suomessa, tekstinä oli ”YLE TV4”. Muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua lähetettiin kuitenkin samanlaista testikuvaa kuin Ruotsissa, jolloin testikuvan ylemmässä mustassa tekstikentässä luki ”SVT4” ja alemmassa ”SVERIGE”.
Testikuva Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Testikuvan kirjasinlaji vaihtui Helvetican kaltaisesta tasalevyiseksi Yle TV1:llä ja Yle TV2:lla vuonna 1990 ja Kolmoskanavalla vuonna 1991.
Yle TV1 alkoi 1990-luvun alussa lähettää testikuvaa myös torstaisin. Lokakuussa 1991 Yle TV1 alkoi lähettää öisin Teksti-tv:n Uutisruutua eikä enää sammuttanut lähettimiä, vaan kanava oli päällä ympärivuorokautisesti. Myös testikuvaa saatettiin esittää yöaikaan, jos Uutisruutua ei voitu esimerkiksi teknisen ongelman vuoksi lähettää. Tämän avulla esimerkiksi teksti-tv:tä oli mahdollista selata 24 tuntia vuorokaudessa.[3] Jo tammikuussa 1991 TV1 lähetti testikuvan paikalla läpi yön teksti-tv:n uutisia Persianlahden sodasta ja Baltiasta.[4] Vuonna 1995 Yle TV1 alkoi lähettää öisin Uutisikkunaa testikuvan sijaan ja testikuvaa näkyi enää päivisin, kun ei tullut ohjelmaa. Testikuva loppui TV1:llä kesällä 1998, ja sen tilalla näkyi Uutisikkunaa päivisinkin.
Yle TV2:n testikuvan lähetysaikaa pidennettiin siten, että testikuvalähetys sai jatkua kello 15.00 jälkeenkin paitsi torstaisin, ellei ohjelmalähetys alkanut sitä ennen. Lauantaisin ja sunnuntaisin testikuvaa lähetettiin edelleen vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua. 1.-14. heinäkuuta 1991 testikuvaa ei lähetetty TV2:lla eikä Kolmoskanavalla.[5]
Syyskuussa 1991 aamuohjelma Huomenta Suomi pidensi lähetysaikansa päättyväksi kello 9.00, ja siten Kolmoskanavalla testikuvaa näkyi siitä lähtien heti kyseisen ohjelman jälkeen ennen illan ensimmäistä ohjelmaa joka arkipäivä paitsi torstaisin.
Kun MTV3 oli korvannut Kolmoskanavan vuonna 1993, se alkoi lähettää testikuvaa myös lauantaisin ja sunnuntaisin aamun viimeisen ohjelman päättymisen jälkeen ennen iltapäivän tai illan ensimmäistä ohjelmaa. Sen sijaan torstaisin testikuvaa lähetettiin edelleen vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua. MTV3:n testikuvan tekstinä oli ”MTV3” tekstikentän vasemmalla puolella.
Tiistaisin Yle TV2 ja MTV3 eivät lähettäneet testikuvaa koko Suomessa, vaan ainoastaan eteläisimmässä Suomessa Anjalankosken, Espoon, Fiskarsin, Lahden, Pernajan, Tammelan, Tampereen ja Turun lähettimiltä.[6]
Lähettimet sammutettiin yöksi MTV3:lla maalis-huhtikuuhun 2000 asti. Jonkin aikaa kanavalla lähetettiin testikuvaa läpi yön, kunnes MTV3 Chat korvasi testikuvan. Yle TV2:lla vuoteen 2001 asti illan viimeisen ohjelman jälkeen näytettiin entiseen tapaan harmaata ruutua, jonka jälkeen lähettimet sammutettiin. Vuoden 2002 alusta helmikuuhun 2003 ennen lähettimien sammutusta muutaman sekunnin ajan näytettiin harmaan ruudun sijasta testikuvaa, joka näkyi digitaalisessa verkossa koko yön analogisen verkon ollessa sammutettuna. TV2:lla testikuvaa lähetettiin viimeisen kerran 17. helmikuuta 2003 kello 12.00, jonka jälkeen SMS-TV-pelit korvasivat sen.[7] Analogiset lähettimet sammutettiin vuosina 2003–2007 TV2:lla arkisin aikaisintaan kello 01.00 ja viikonloppuisin kello 03.00 (mikäli ohjelmalähetys jatkui näiden kellonaikojen jälkeen, lähettimet sammutettiin heti viimeisen ohjelman jälkeen). Lähettimet avattiin jälleen kello 06.00 aamulla (ennen tammikuuta 2005 tv-pelejä lähetettiin viikonloppuaamuisin vain muutama minuutti ennen lastenohjelmien alkua). Digitaalisessa verkossa lähettimiä ei ole sammutettu.
Kaikilla kanavilla testikuvan taustaäänenä oli Yle Radio Suomi vuodesta 1990 alkaen. Siten Uudenmaan maakuntalähetys Ylen aikainen, joka radiosta kuuluu vain Uudellamaalla, kuului muuallakin Suomessa testikuvan kautta. Vuonna 1997 alkoi MTV3:n testikuvan taustaäänenä soida Radio Nova. 2000-luvun alussa Yle TV2:n testikuvan ääneksi, kuten myös Uutisikkunan ääneksi päivällä kello 06.00 alkaen vaihtui Ylen Ykkönen (nyk. Yle Radio 1). lähde?
1990-luvun alkupuolella TV4:llä (myöhemmällä SVT Europalla) lakattiin lähettämästä sellaista testikuvaa kuin Suomessa oli totuttu näkemään, ja se korvattiin sellaisella, jota on totuttu näkemään Ruotsissa. 2000-luvun alussa SVT Europan testikuvan tilalle tuli SVT24:n 24 Vision, joka vastaa Ylen Uutisikkunaa.
Nelosella oli aluksi samanlainen testikuva kuin muillakin Suomen kanavilla. lähde? Tekstinä oli ”Nelonen” tekstikentän keskellä. Myöhemmin tekstin kirjasinlaji vaihdettiin, teksti siirrettiin tekstikentän vasemmalle puolelle ja testikuvaan lisättiin päivämäärä ja kellonaika, sillä Nelosen lähetysyksikkö on digitaalinen. Mikäli lähetyksessä tulee tekninen vika, kuva yleensä pysähtyy. Aluksi käytetystä testikuvasta vikaa ei huomannut, sillä kuva ei ollut liikkuva. Kuvaan lisättiin sekuntikello, joka auttoi teknisten ongelmien havaitsemista, sillä silloin kello pysähtyi. Nelosen testikuvan mustan kolmion hypotenuusa oli oikealla, kun taas muilla kanavilla kolmion hypotenuusa oli vasemmalla. Nelosen testikuvan taustaäänenä oli Radiomafia.[8] Aluksi Nelosella ei sammutettu lähettimiä yöksi, koska Yle hoiti Nelosen verkon asennustöitä, mutta jossain vaiheessa ne sammutettiin. Ennen lähettimien sammuttamista näkyi muutaman sekunnin ajan testikuvaa harmaan ruudun sijasta. Testikuva loppui 2000-luvun alussa, tosin sitä lähetettiin vielä vuoteen 2004 saakka huoltotöiden aikana. lähde?
MTV3:n alueellinen testikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun MTV3 lähetti testikuvaa, muualla Suomessa paitsi Uudellamaalla lähetettiin alueellista testikuvaa. Alueellinen testikuva oli muuten samannäköinen kuin valtakunnallinen testikuva, mutta eroina olivat, että tekstin ”MTV3” perässä luki näkyvyysalueen nimi ja että tekstin kirjasinlaji oli erilainen. Esimerkiksi Turun seudulla lähetetyssä alueellisessa testikuvassa tekstinä oli ”MTV3 Vars.-Suomi”.
Alueellisen testikuvan taustaäänikin poikkesi valtakunnallisen testikuvan taustaäänestä. Kun Yle Radio Suomi lähetti maakuntalähetyksiä, alueellisen testikuvan kautta kuului saman alueen maakuntaradio, esimerkiksi Turun seudulla Turun radio. Valtakunnallisen testikuvan kautta maakuntalähetyksenä kuului Ylen aikainen riippumatta näkyvyysalueesta. Vuonna 1997 taustaäänenä alkoi MTV3:n testikuvassa soida Radio Nova, joten maakuntaradioiden kuuntelu ei enää ollut mahdollista.
Valtakunnallista testikuvaa lähetettiin aina muutamia minuutteja ennen ohjelman alkua. Alueellista testikuvaa lähetettiin pitkien lähetystaukojen aikana aamuohjelmien jälkeen ennen iltaohjelmia.
Alueellinen testikuva tuli tutuksi jo Kolmoskanavalla, mutta tuolloin se oli vain sininen ruutu, jonka keskellä luki näkyvyysalueen nimi (esimerkiksi Turussa luki "TV3 TURKU"). Sinistä ruutua näkyi lisäksi aluemainosten siirtämisen aikana. Alueellisia mainoksia siirrettiin aluksi tv-lähetteen kautta paikallislähettimille, joten siirron aikana täytyi näyttää paikallista kuvaa. Aluemainokset siirrettiin asemille yleensä yöllä ja useasti myös päivälläkin, kun Kolmoskanava lähetti testikuvaa. Usein mainosten siirto kesti useita tunteja, jonka aikana testikuvan tilalla näkyi "sinistä ruutua". Sinistä ruutua näkyi 90-luvun puoliväliin saakka vielä MTV3:llakin, kunnes aluemainoksia alettiin siirtää omilla yhteyksillä, eikä paikalliskuvaa enää tarvittu.
Testikuva Suomen digitaalisessa televisiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Digitaalisessa televisioverkossa testikuvaa ei yleensä lähetetä. Sitä voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi digitaalisen televisiojärjestelmän mahdollistamien erilaisten kuvasuhteiden toiminnan testaamiseksi, perinteisiä testikuvan käyttötarkoituksia unohtamatta. Lisäksi testikuvan taustaäänenä voidaan lähettää kuvan ja äänen synkronoinnin testaamiseksi tietyn taajuista testiääntä (yleensä 1 kHz siniaalto).
Yle käyttää testikuvaa yhä kansainvälisissä linkeissä yhteyksien tarkistamiseksi ja saattaa näyttää sitä tv-kanavillaan vikatilanteessa Hetkinen-kuvan sijaan. Aiemmin testikuvaa esitettiin Yle Areenassa muutaman minuutin ennen suorien lähetysten alkua. Suorien lähetysten loputtua testikuva jäi kokonaan ruutuun ja sitä sai katsoa ikuisesti, jos sivua ei päivittänyt. Vuodesta 2018 lähtien testikuvan sijaan Yle Areenan suorat lähetykset ovat alkaneet logoanimaatiolla. Yle Areenan testikuvan taustaäänenä oli Yle Puhe. Testikuva oli samannäköinen kuin YLE Extralla.
Maksukanava Big Brother 24/7:lla saattoi huomata testikuvaa marraskuusta 2007 koko ajan vuoteen 2008 asti, mikäli ei käyttänyt salauksenpurkukorttia.
YLE TV1+ -kanavalla saattoi kanavan lopettamisen jälkeen nähdä testikuvaa. Testikuvan yläpuolella oli palkki jossa oli informaatiota kanavan lähetysten loppumisesta. Testikuvassa oli vain väripalkit, oikeassa ylänurkassa teksti "YLE/MCR". Taustaäänenä oli 1 kHz taajuista siniaaltoääntä. Testikuvaa näkyi 4. elokuuta 2008 alkaen muutaman päivän verran, kunnes lähetys katkaistiin kokonaan.
Suomessa Yleisradion entinen digitaalinen televisiokanava YLE Extra lähetti testikuvaa elokuun alkupuolella 2007 joka yö kello 23.00 - 08.00 ja kerran 23.00 - 04.00 ennen mielensäästäjää. Testikuvalähetysten aikataulu ei kuitenkaan ole ollut täysin säännöllinen. YLE Extra oli lähettänyt testikuvaa myös ennen elokuuta 2007 tiettyinä lyhyinä ajanjaksoina. Kanava siis lähetti testikuvaa yöaikaan satunnaisesti, ilman kiinteää aikataulua, kuitenkin yleensä kello 23.00 - 08.00 ennen ohjelmalähetysten alkua. Testikuvaa lähetettiin huhti-kesäkuussa, elo-syyskuussa ja marraskuussa 2007. Kun YLE Extran lähetykset loppuivat 1. tammikuuta 2008, myös testikuvan lähetys lopetettiin.
YLE Extran testikuva oli pääpiirteittäin samanlainen kuin perinteinen Yleisradion testikuva. Poikkeuksia olivat:
- Testikuva mahdollisti televisiosignaalin digitaalisessa vastaanotossa esiintyvien erilaisten kuvasuhteiden testaamisen. (16:9, 4:3 ja 16:9 letterbox-kuvana). Kuvasuhde saattoi muuttua testikuvalähetyksen aikana ja sitä voitiin 16:9 -lähetyksen aikana muuttaa myös lähetystä vastaanottavasta laitteesta käsin.
- Kanavatunnuksen kohdalla ei lukenut mitään, vaan sen alueella kulki valkoinen pystyviiva edestakaisin tasaista vauhtia
- Kuvan alaosassa toiseksi alimman testiväripalkin alueella luki YLE/MCR
- Testiväripalkkien alapuolella hilaristikon vasemmalle ja oikealle puolelle oli varattu tilaa päivämäärän ja kellonajan esittämiseksi
- Testikuvalähetyksessä oli toisinaan käytetty taustaäänenä 1 kHz -taajuista siniaaltosignaalia, joka kuulosti jatkuvalta vinkuvalta ääneltä. Tasaiseen äänisignaaliin voitiin lisätä lyhyt, säännöllisin väliajoin toistuva katkos kohtaan, jossa testikuvassa liikkuva valkoinen pystyviiva oli liikkunut kuvan keskellä olevan mustan palkin keskiosassa olevien valkoisten toleranssipisteiden väliin. Tällä ominaisuudella voitiin testata kuvan ja äänen oikeaa ajoitusta, ja siten havaita mahdollinen synkronointivirhe, jossa ääni kulki eri tahdissa liikkuvan kuvan kanssa.
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Tesvision testikuva 1950-luvulta.
-
Yle TV1:n ja Yle TV2:n testikuva 1970- ja 1980-luvuilta.
-
Yle TV1:n testikuva 1980-luvulta.
-
Yle TV2:n testikuva 1980-luvulta.
-
Yle TV1:n testikuva 1985–1990.
-
Yle TV2:n testikuva 1985–1990.
-
Kolmoskanavan testikuva.
-
Kolmoskanavan alueellinen testikuva.
-
Yle TV1:n testikuva 1990–1998.
-
Yle TV2:n testikuva 1990 – 17. helmikuuta 2003.
-
MTV3:n testikuva.
-
MTV3:n alueellinen testikuva.
-
Nelosen testikuva.
-
YLE Extran testikuva.
-
Yle Areenan testikuva.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muutoksia tv 2:n testikuvaan. Helsingin Sanomat, 7.3.1977, s. 35. HS Aikakone (maksullinen). Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Näkyykö testikuva? Helsingin Sanomat, 1.7.1986, s. 37. HS Aikakone (maksullinen). Viitattu 19.11.2017.
- ↑ LYHYESTI Teksti-tv palvelee lokakuun alusta ympäri vuorokauden HS arkisto (maksullinen). Viitattu 1.7.2016.
- ↑ https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000003041847.html
- ↑ Möttölä, Marjatta: Testikuvalähetykset kesällä. Helsingin Sanomat, 4.6.1991. HS arkisto (maksullinen). Viitattu 20.4.2016.
- ↑ https://web.archive.org/web/19970209145705/http://www.yle.fi/jakelutekniikka/tv/testiku.htm
- ↑ http://www.kysy.fi/kysymys/tama-nyt-mobiilipelien-ja-chattien-aikaa-milloin-viimeksi-tvssa-nakynyt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://groups.google.com/forum/#!search/testikuva/sfnet.viestinta.tv/_8wdye4RajM/_Ejbzh7VujIJ