TGV Atlantique

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TGV Atlantique
TGV Atlantiquen keulavaunu hopea-sinisessä, alkuperäisessä Atlantique-värityksessä
TGV Atlantiquen keulavaunu hopea-sinisessä, alkuperäisessä Atlantique-värityksessä
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
suurnopeusjuna
Liikennöitsijä SNCF
Valmistaja Alstom
Lukumäärä 105
Valmistusvuodet 1988–1992
Peruskorjattu 2005–2010
Tekniset tiedot
Huippunopeus 300 km/h
Paino 444 – 450 t
Pituus 237,5 m
Vaunujen lukumäärä 10 + 2 kpl
Leveys 2 904 mm m
moottorivaunu2&nbsp810
Raideleveys 1 435 mm
Pyörästö Bo'Bo'-11*2'-Bo'Bo'
Moottorin teho max. 8 800 kW

TGV Atlantique (TGV-A) on toisen sukupolven ranskalainen TGV-suurnopeusjunayksikkö, joilla SNCF on liikennöinyt vuodesta 1989. Alstom rakensi kaikkiaan 105 junayksikköä, vuosina 1988–1992.

Atlantique on ranskaa ja tarkoittaa genetiivimuotoista sanaa Atlantin. TGV Atlantique kääntyy siis suomeksi muotoon Atlantin TGV. Nimi tulee Atlantin valtameren suuntaan kulkevasta LGV Atlantique -suurnopeusradasta, jolle Atlantique-junat alun perin suunniteltiin.

TGV Atlantique Carmillon/inOui -värityksessä Gare de Nantesin asemalla

TGV Atlantique seurasi ensimmäisen sukupolven TGV-junaa, TGV Sud-Estiä. Atlantique-junien väritys oli alun perin hopea-sininen, mutta myöhemmin värityksiä ja brändejä on ollut muitakin, kuten Carmillon ja TGV inOui. Junayksiköitä rakennettiin yhteensä 105 kappaletta.[1]

18. toukokuuta 1990 modifioidulla Atlantique-junayksiköllä tehtiin uusi junien nopeusennätys, kun sillä ajettiin 515,3 km/h. Nopeusennätysajoja oli tehty muitakin jo aiemmin, mutta niillä yllettiin pienemmille nopeuksille. Vuonna 2007 uuden ennätyksen teki jälleen TGV, kun V150-koejunalla ajettiin yli 574 km/h.[2]

TGV Atlantique -junien romutus on ollut käynnissä vuodesta 2015. Atlantiquesta seuraavan eli kolmannen sukupolven TGV on TGV Réseau, joista ensimmäiset tulivat käyttöön vuonna 1993.

Vuoden 1990 maailmanennätysjunan moottorivaunu näytillä

TGV Atlantique -yksikkö on 237,5 metriä pitkä ja noin 450 tonnia painava, eli edeltäjänsä Sud-Estiä pidempi ja painavampi. Atlantiquessa käytetään synkronisia ajomoottoreita. Junan tuottama maksimiteho on 8&nbsp800 kW, sekin edeltäjäänsä suurempi. Junayksikön koostumus on samankaltainen kuin Sud-Estissä eli junan päissä on liikevoiman antavat moottorivaunut ja keskellä matkustajavaunut, mutta matkustajavaunujen lukumäärää on kasvatettu kahdeksasta kymmeneen. Kaikki vaunut ovat teleillä kiinni toisissaan.[1][2][3]

Atlantiquen suurin sallittu nopeus on 300 km/h. Sud-Estien tapaan junayksiköt ovat rataverkon säihköistyserojen takia kaksivirtaisia: 25 kV 50 Hz AC ja 1,5 kV DC.[3]

  1. a b TGV Spotter's Guide railfaneurope.net. Viitattu 13.8.2024.
  2. a b TGV Atlantique 325 celebrates the 32nd anniversary of its 515.3 km/h speed record. All you need to know about the record train! railtarget.eu. Viitattu 13.8.2024. (englanniksi)
  3. a b Tekniset tiedot (.pdf) documents.epfl.ch. Viitattu 13.8.2024. (ranska)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]