Syktyvkar
| Syktyvkar (Сыктывкар) |
|
|---|---|
_(2005).png) vaakuna |
|
 Komin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa |
|
  Syktyvkar |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Komi |
| Kaupunkipiiri | Syktyvkarin kaupunkipiiri |
| Perustettu | 1586 |
| Kaupungiksi | 1780 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 152 km² |
| Korkeus | 172 m |
| Väkiluku (2010) | 235 006[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) [2][3] |
| Postinumero | 167000– 167031, 167981– 167983[4] |
| Suuntanumero(t) | +7 8212[5] |
|
Komin tasavallan pääkaupunki
|
|
Syktyvkar (komiksi Сыктывка́р, ven. Сыктывка́р, v:een 1930 asti Усть-Сысольск, Ust-Sysolsk) on Komin tasavallan pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Koillis-Euroopassa lähellä Sysola- ja Vytšegdajokien yhtymäkohtaa.[6] Kaupungin nimi on komin kieltä ja tarkoittaa Sysola-joen (komiksi Syktyv) kaupunkia.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(1780).png)
Syktyvkarin paikalla Sysola-joen vasemmalla rannalla on ollut asutuskeskus jo 1500-luvulla. Paikalle perustettiin Ust-Sysolsk-niminen asutuskeskus 1586 ja siitä tuli kaupunki 1780.[7][8] 1800-luvun loppupuolella alueelle muutti poliittisia pakolaisia maanpakoon.[8]
Vuonna 1930 kaupungin nimi muutettiin komilaiseen muotoon Syktyvkar. Vuosina 1936-91 kaupunki toimi Komin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunkina.[8] 1950-luvulla kaupunki suunniteltiin uudelleen, jolloin tuhottiin mm. kuusi vanhaa kirkkoa. Nykyisessä rakennuskannassa näkyy neuvostofunktionalismin tyyli, vaikka uudistumista onkin tapahtunut 1990-luvulta alkaen. Keskustassa Sysolan rannassa on vanhaa puutaloasutusta.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasto on mannermainen ja sitä kuvaavat pitkät, melko ankarat talvet ja lyhyet, varsin lämpimät kesät. Kaupungin sääaseman mittausten mukaan tammikuun keskilämpötila on -15 °C ja heinäkuun 17 °C. Keskimääräinen vuosisademäärä on 650 mm.[8]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2010 väestönlaskennan alustavien tulosten mukaan Syktyvkarin kaupunkipiirin asukasluku oli 250 874. Tämä sisälsi Syktyvkarin kaupungin (235 006 as.), kolme kaupunkityyppistä taajamaa (Krasnozatonski, 8 603 as.; Verhnjaja Maksakovka 4 198 as. ja Sedkyrkeštš 1 999 as.) ja 1 068 lähikylien maaseutuasukasta. Kaupungin asukasluku vastaa runsasta neljännestä koko Komin tasavallan väestöstä.[1] Kaupungin väkiluku on kehittynyt 1800-luvun lopun jälkeen seuraavasti:
| Väkiluku | 1897 | 1926 | 1939 | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2005 | 2010 |
| Syktyvkar | 4 500[8] | 5 000[8] | 24 000[8] | 69 000[8] | 125 000[8] | 171 000[8] | 261 673 | 230 011 | 228 900 | 235 006[1] |
Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002 sekä 2010. Kaikki luvut eivät siten ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 58,4 % on venäläisiä, 30,6 % komeja, 3,9 % ukrainalaisia, 1,4 % saksalaisia ja 1,2 % valkovenäläisiä[9].
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syktyvkar on huomattava sellu- ja paperiteollisuuden keskus.[8] Siellä toimii mm. Mondi Syktyvkarski LPK -hienopaperi- ja selluloosatehdas.lähde? Kaupungissa on toiminut myös saha-, puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta, rakennusmateriaalien ja elintarvikealan teollisuusyrityksiä.[8]
Kaupungissa tuotettiin (2005) 35 % tasavallan leivästä ja leipomotuotteista, 43 % maitotuotteista, 90 % alkoholijuomista, 62 % sahatavarasta, 51 % vanerista, 67 % lastulevystä ja 24 % sähköstä[10].
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syktyvkarissa on jokisatama ja lentoasema. Kaupungin rautatieasemalta on rautatieyhteys Kotlasin–Vorkutan radalle, joka on Komin tärkein rata.[6][11]
Kulttuuri ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syktyvkar on Komin tasavallan koulutuksen ja tieteen keskus. Siellä on Syktyvkarin valtionyliopisto (perustettu 1972) sekä Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston Komin tiedekeskus (1941), kasvatustieteellinen instituutti ja Pietarin metsätieteellisen akatemian haarainstituutti.[8]
Kaupungissa toimii Komin tasavallan kansalliskirjasto (rakennus vuodelta 1958), [12] V.A. Savinin mukaan nimetty teatteri ja filharmoninen orkesteri. Nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Komin tasavallan kansallismuseo (Ul. Kommunistetšeskaja 6) ja Komin kansallisgalleria (Ul. Kirova 44), kansanperinteen ja -taiteen tutkimus- ja koulutuskeskus.[13][7][8]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ammattilaisnyrkkeilijä Victor Oganov on syntynyt Syktyvkarissa.
 |
 |
 |
 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России». ISBN 978-5-902339-98-4 Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 27.10.2014.
- ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Respublika Komi: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Komi: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b 1000 Mest Rossii kotoryje nužno uvidet. Artikkeli Syktyvkarista ja sen nähtävyyksistä sivuilla 281-282/640. 1000 Мест России которые нужно увидеть. Изд. 3-е испр./Автор-составотеля В.В. Потапов. Марин, Москва, 2010. ISBN 978-5-8475-0554-3. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Goroda Rossii: Syktyvkar kirjan Goroda Rossii (1994) Syktyvkar-artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 170. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7
- ↑ Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 171. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010 ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ Komin tasavallan kansalliskirjasto fulr.karelia.ru. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Национальная галерея Республики Коми. Komin kansallisgallerian kuvaus Venäjän museoiden sivustolla. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syktyvkar Wikimedia Commonsissa
- Komin kansallismuseosta Venäjän museoiden sivustolla (englanniksi)
- Komin kansallismuseon sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Suomalaisuus näkyy syrjäänien kotiseudulla - Komissa kaikki on toisin (2000) (Arkistoitu – Internet Archive) (novomedia.fi)
- Ilmastotilastoja Syktyvkariin (venäjäksi) (meteoinfo.ru)
Inta • Ižma • Knjažpogost • Koigorodok • Kortkeros • Petšora • Priluzje • Sosnogorsk • Syktyvdin • Syktyvkar • Sysola • Troitsko-Petšorsk • Udora • Uhta • Usinsk • Ust-Kulom • Ust-Tsilm • Ust-Vym • Vorkuta • Vuktyl