Sunan ibn Majah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sunan ibn Majah on hadith-kokoelma, jonka on koonnut imaami Muhammad ibn Majah (824–887) . Hänen teoksensa katsotaan yleisesti olevan yksi hadith -perinteen kuudesta kanonisesta kokoelmasta (Kutub as-Sittah), jotka sisältävät tiedon profeetta Muhammedin sunnasta. Teos sisältää 4 341 hadithia ja jakautuu 37 kirjaan.[1] Haditheista 1339 on sellaisia, joita ei ole muissa kokoelmissa ("Zawā’id of Sunan Ibn Mājah").[2] Sunan Ibn Mājah sisältää kaikista kokoelmista eniten haditheja, kun kaksoiskappaleet jätetään huomiotta. Se sisältää myös eniten heikoiksi arvioituja haditheja.[2]

Ibn Majahin selkeä tyyli ja eräät muut seikat tekivät hänet niin suosituksi, että kokoelma hyväksyttiin kuudenneksi hadith-kokoelmaksi muiden joukkoon, vaikka tämä tapahtuikin vasta viimeisenä 1100 luvulla. [3] Kuitenkin 1200-luvun alkuvuosina kokoelma alkoi saada lisääntyvää arvostusta. [4] Jonathan Brown toteaa, että Ibn Majahin kokoelmaa on sunni-islamissa jatkuvasti arvosteltu heikkojen hadithien takia. Hän katsoo, että kokoelman säilyminen kanonisessa kuusikossa johtuu sen käytännön arvosta. Kuusi kirjaa rajoittivat valtavan hadithien määrän hallittavissa olevaan joukkoon, mihin Ibn Majahin hadithit toivat tervetulleen lisän kertomuksista, joita ei ollut missään muussa kokoelmassa. Myös sunnioppineet myöntävät, että Ibn Majahin tapauksessa hyötynäkökohdat menivät autenttisuuden edelle.[4]

  • Brown, Jonathan: The Canonization of Ibn Mâjah: Authenticity vs. Utility in the Formation of the Sunni Ḥadîth Canon. Revue des mondes musulmans et de la Méditerranée, 2011, s. 169–184. Artikkelin verkkoversio.
  • Goldziher, Ignaz: Muslim Studies II (Muhammedanische Studien). New York Sate University Press, 1890/1971. Teoksen verkkoversio.
  • Ibn Majah: Sunan Ibn Majah The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com. Viitattu 1.7.2021.
  1. Ibn Majah
  2. a b About Sunan Ibn Majah sunnah.com.
  3. Goldziher, 1890/1971, s. 240-241
  4. a b Brown, 2011