Sonderweg
Sonderweg (erillistie) on kiistanalainen historiantutkimuksen näkökanta, jonka mukaan Saksan historiallinen kehitys poikkesi Länsi-Euroopasta jo viimeistään Saksan keisarikunnasta alkaen, ja natsien hallinto oli tulosta tästä erilliskehityksestä.
Sonderwegin käsite luotiin Saksassa jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin sillä kuvattiin Preussin ja muiden saksalaisvaltioiden vastakkaisuutta Ranskan suuren vallankumouksen aiheuttamille ”rappioilmiöille”. Vahvan monarkian, armeijan, autoritaarisuuden ja henkisten arvojen nostamisen materiaalisten arvojen yläpuolelle katsottiin erottavan Saksan Länsi-Euroopasta ja nostavan sen suurvallaksi. Tällöin käsitteellä oli myönteinen arvolataus.
Kielteisen mielleyhtymän käsite sai vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin etenkin vasemmistoliberaalit historioitsijat alkoivat käyttää käsitettä kuvaamaan natsihallintoon johtanutta kehitystietä, joka heidän mukaansa oli nähtävillä jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Saksan keisarikunnan erillispiirteiksi Ranskaan ja Britanniaan verrattuna on esitetty muun muassa porvariston heikkoutta, voimakasta aatelia, voimakasta virkamiehistöä, onnistuneesti ylhäältä päin toteutettuja uudistuksia ja modernisaation ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen jäämistä kaiken kaikkiaan puolittaiseksi. Monet konservatiiviset historioitsijat ovat sodan jälkeen torjuneet erillistienäkemyksen ja esimerkiksi siihen kuuluvan väitteen porvariston heikkoudesta. He ovat esittäneet Saksan olleen olennaisilta osin samanlainen muun Länsi-Euroopan kanssa ja natsihallinnon ainoastaan poikkeama, jonka syitä ei voi löytää ajallisesti ensimmäisen maailmansodan loppua kauempaa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Seppo Hentilä, Miksi saksalaisten omatunto tukahtui ja itsehillintä petti? (arvostelu Norbert Elias'n kirjasta Saksalaiset) (Arkistoitu – Internet Archive)