Simo Vuorilehto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuorilehto vuonna 1976.

Simo Sakari Vuorilehto (8. elokuuta 1930 Savonlinna13. kesäkuuta 2024[1] Helsinki[2]) oli suomalainen vuorineuvos ja Nokian pääjohtaja. Nokiassa hän toimi kakkosmiehenä 1980-luvulla, ja Kari Kairamon kuoltua vuonna 1988 hän nousi neljän vuoden ajaksi pääjohtajaksi ennen eläkkeelle jäämistään.

Hän kuului ERT:n (”Euroopan teollisuusjohtajien pyöreä pöytä”) jäsenistöön vuosina 1989–1992.

Ura kriisiyhtiö Nokiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Suomen valtio oli myynyt Televan osake-enemmistön Nokialle 1980-luvulla. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.

Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä 1990, kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, SYPin Mika Tiivola nosti toimitusjohtajaksi vävynsä Kalle Isokallion. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit. Vuorilehto nimitti vuonna 1990 Olli-Pekka Kallasvuon rahoitusjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.

Nokian hallituksessa oli 1980-luvun lopussa pahoja ristiriitoja: Antti Lagerroosilla ja kulutuselektroniikan johtaja Jacques Noelsilla ei ollut yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuudesta seurauksella, että Nokian pörssikurssi laski voimakkaasti ja televisioteollisuus taantui. Antti Lagerroosin ja pääjohtajana toimineen Vuorilehdon välille syntyi riitaa. Silloinen rahoitusjohtaja Jorma Ollila yritti rauhoitella sijoittajia, kun SYP:n Mika Tiivola ja KOP:n Jaakko Lassila kiistelevät valta-asemastaan. Vuorilehto määräsi Isokallion panemaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Vuorilehto ei kuitenkaan saavuttanut alaistensa ja yrityksen hallintoneuvoston luottamusta seurauksella, että johtaja, Vuorilehdon pahin kiistakumppani, Kalle Isokallio, joka oli vasta 43-vuotias, ostettiin eläkkeelle ja Nokian kaksoisjohto purettiin.[3] Sittemmin Vuorilehdon korvasi vuonna 1992 Jorma Ollila, kun Vuorilehto siirtyi eläkkeelle 61-vuotiaana.

Vuorilehto oli Suomen suurituloisimpia eläkkeensaajia. Hänen eläkkeensä vuonna 2010 oli 28 538 euroa kuukaudessa.[4]

  • Häikiö, Martti. 2001. Nokia Oyj:n historia. Tekijä, Nokia Oyj ja Edita Oyj.
  1. Saarinen, Matti: Muistokirjoitus: Simo Vuorilehto oli merkittävä savonlinnalaislähtöinen teollisuusjohtaja. Itä-Savo, 20.6.2024, s. 32.
  2. Simo Vuorilehdon kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 30.6.2024, s. B21.
  3. Lukkari, Jukka: Nokian kohtalon vuosi 1988 Tekniikka&Talous. 31.10.2008. Arkistoitu 3.11.2008.
  4. Pietiläinen, Tuomo: Lisäeläkkeitä yhteisistä varoista Helsingin Sanomat. 16.1.2012. Viitattu 16.1.2012.