Ritarihaukka
| Ritarihaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Alaheimo: | Buteoninae |
| Suku: | Mustaruostehaukat Parabuteo |
| Laji: | unicinctus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Parabuteo unicinctus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Ritarihaukka (Parabuteo unicinctus) on keskikokoinen amerikkalainen haukka, jota käytetään metsästyshaukkana.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarihaukan höyhenpeite on mustanruskea. Siiven etuosa ja reidet ovat kastanjanruskeat. Pyrstön takaosa on valkoinen. Pituus 60 cm, siipien kärkiväli 120 cm, paino 900 grammaa.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarihaukkoja elää Yhdysvaltojen lounaisosissa ja siitä etelään Chileen ja Argentiinan keskiosiin ulottuvalla alueella. Metsästyskäyttöön tarhattuja ritarihaukkoja on karannut luontoon muuallakin, ja Britanniassa sellaisten on havaittu pesivän vieraslajina.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarihaukka elää harvaa puustoa kasvavilla soilla ja puoliautiomaassa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarihaukan pesä on puussa. Se munii 2–4 munaa kerrallaan. Poikaset pysyvät vanhempiensa seurassa jopa kolmevuotiaiksi, ja perhe saalistaa usein yhdessä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarihaukan luonnollista ravintoa ovat pienet jyrsijät ja liskot. Opetettuna metsästyshaukkana se voi pyydystää jäniksiä ja fasaaneita.
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarihaukat ovat erittäin sosiaalisia eläimiä. Ne ovat ainoita petolintuja jotka tekevät yhteistyötä metsästäessään.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Parabuteo unicinctus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)