Reaalipreesens
Reaalipreesens (lat. praesentia realis) on käsite, jolla ilmaistaan kristinuskon ajatusta, että Kristuksen ruumis ja veri substansseina eli olemuksina ovat ovat konkreettisesti läsnä ehtoollisella tarjottavissa viinissä ja leivässä (Matt. 26:26). Jos reaalipreesens kiistetään, sen tilalla voidaan esittää ajatus hengellisestä tai vertauskuvallisesta läsnäolosta. Reaalipreesensiä kutsutaan myös konsubstantiaatioksi.
Käsitteen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termi on ilmeisesti alun perin peräisin Johannes Duns Scotuksen kirjoituksista.[1] Sitä käytettiin myös uskonpuhdistuksen ajan kiistelyssä, joka koski Kristuksen ruumiin ja veren läsnäoloa ehtoollisaineissa. Sveitsiläiset reformaattorit Ulrich Zwingli ja Johannes Oecolampadius vastustivat luterilaista substantiaalista näkemystä ehtoollisessa läsnäolevasta Kristuksesta, jonka he näkivät paluuna "katoliseen harhaan".[2]
Termi kuului myös Jean Calvinin käsitteistöön, mutta toisin kuin luterilaiset hän käytti sitä ilmaisemaan, että Kristuksen läsnäolo on todellinen, eikä harhaa, mutta se ei kuitenkaan ole hänen ruumiinsa ja verensä läsnäoloa[3], kuten luterilainen osapuoli katsoi tai niiden uhraamista, kuten katolinen osapuoli opetti.[4][2]
Ehtoolliskäsitysten erilaisuus voi johtua niiden erilaisista opeista Jumalan pelastustyöstä. Kalvinismissa ajatellaan yleensä[5], että Jumala vanhurskauttaa toiset ja paaduttaa toiset ns. kaksinkertaisen predestinaation perusteella, kun taas luterilaisten Tunnustuskirjoissa ehtoollisen, kasteen ja evankeliumin saarnan opetetaan olevan välineitä, joiden kautta Jumala vanhurskauttaa[6]. Kalvinilaisessa käsityksessä Kristuksen ruumiin ja veren läsnäolo ehtoollisessa on tarpeeton, koska Jumala antaa armonsa Pyhän Henkensä välityksellä, ei leivän ja viinin.[7] Luterilaisuudessa reaalipreesens ehtoollisessa on ehdoton, koska lupaus syntien anteeksiantamisesta ehtoollisella katsotaan varmaksi ja todelliseksi, juuri siinä tapahtuvaksi[8]. Asetussanat katsotaan näin merkitseviksi, kun taas kalvinistit selittävät asiaa eri raamatunkohdilla, kuten Johanneksen evankeliumin 6. luvun jakeella 63: "Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä."
Luterilaisuudessa reaalipreesens tarkoittaa ruumiin ja veren todellista läsnäoloa leivässä ja viinissä. Katolisessa ja ortodoksisessa ehtoollisopissa Jeesuksen ruumiin ja veren erityinen läsnäolo esitetään vastakohdaksi vertauskuvallisuudelle, mutta nämä kirkot opettavat kuitenkin eri tavoin tämän läsnäolon tavasta (konsubstantiaatio ja transsubstantiaatio).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ego vobiscum sum omnibus diebus usque ad consummationem saeculi
- Konsubstantiaatio
- Transsubstantiaatio
- Ubikviteetti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Walsh, Liam: The Presence of the Mystery of Christ in the Broken Bread The Mystery of Faith. Viitattu 14.3.2013.
- ↑ a b Sasse, Hermann: Tämä on minun ruumiini. Lutherin taistelu ehtoollisen reaalipreesensin puolesta. Concordia 2011.
- ↑ Calvin, Jean: Institutio Christianae Religionis, vol. IV, chap. 17, 23.
- ↑ Nicholson, Brian: Calvin's Doctrine of the Spiritual Presence of Christ in the Lord's Supper reformed.org. Arkistoitu 25.11.2010. Viitattu 14.3.2013.
- ↑ Calvin, Jean: Institutio christianae religionis, vol III, chap. 31.
- ↑ Confessio Augustanae V; Formula Concordiae III, VII (erittäinkin Solida declaratio)
- ↑ Zwingli Marburgissa 1529: "Pyhä Henki ei tarvitse vaunuja".
- ↑ Pieper, Franz: Kristillinen dogmatiikka, J. Müllerin lyhentämä laitos. De medii gratia, kohta 2. Suom. s. 423. Concordia Publishing House 1946.