Pikitöyhtökardinaali
Pikitöyhtökardinaali | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Tangarat Thraupidae |
Suku: | Gubernatrix |
Laji: | cristata |
Kaksiosainen nimi | |
Gubernatrix cristata |
|
Katso myös | |
Pikitöyhtökardinaali Wikispeciesissä |
Pikitöyhtökardinaali (Gubernatrix cristata)[2] on tangaroihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan uhanalaisena Etelä-Amerikassa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikitöyhtökardinaali kasvaa noin 20 cm pitkäksi. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Pikitöyhtökardinaalikoiraan pää, selkä ja siivet ovat kellanvihreät. Päälaella on pitkä musta töyhtö ja leveä silmäkulmajuova ja viiksijuova ovat keltaiset. Linnun selässä ja siivissä on mustia juovia. Koiraan rinta ja vatsa ovat keltaiset. Naaraspikitöyhtökardinaalin naama on harmaa ja pään juovat valkoiset. Myös naaraalla on pitkä musta töyhtö. Naaraan rinta ja vatsa ovat vaalean harmaat.[3][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikitöyhtökardinaalia tavataan Brasilian eteläkärjestä Uruguayihin ja Argentiinaan. Sen arvioitiin jo hävinneen Brasiliasta, mutta vuosina 2013-2015 Rio Grande do Sulissa todettiin olevan alle 50 linnun kanta. Lajin elinympäristöä ovat erityisesti ruohomaat, mutta myös pensaikot ja avoimet metsät. Pikitöyhtökardinaalin ravintoa ovat heinien siemenet. Laji pesii lokakuusta helmikuulle. Kuppimainen pesä puussa on, ja naaras munii keskimäärin kolme munaa.[3][4][5][6][7][8]
Pikitöyhtökardinaali luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, ja kannan kooksi arvioidaan 1 500–3 000 yksilöä. Kantaa uhkaa erityisesti pyydystäminen häkkilinnuiksi ja lisäksi elinympäristön häviäminen ja pesäloiset.[1][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Gubernatrix cristata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Pikitöyhtökardinaali – Gubernatrix cristata Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 14.12.2023.
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 628. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Yellow Cardinal Gubernatrix cristata BirdLife International. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Erik Hirschfeld, Andy Swash, Robert Still: The World's Rarest Birds, s. 317. Princeton University Press, 2013. ISBN 978-0-691-15596-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.12.2023). (englanniksi)
- ↑ Fabricio Reales, Sebastián Dardanelli, Antonio E. Frutos & Martjan Lammertink: Occurrence patterns of the endangered Yellow Cardinal Gubernatrix cristata in north-east Argentina: only in savannahs and at sites away from roads. Bird Conservation International, 2022, 33. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Luis Marone & Sergio R. Camín: Seed preferences suggest a high vulnerability of the Yellow Cardinal (Gubernatrix cristata) to habitat degradation in Argentina. Emu - Austral Ornithology, 2022, 122. vsk, nro 3-4, s. 208-215. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Christian Beier & Carla Suertegaray Fontana: Breeding biology of the endangered Yellow Cardinal Gubernatrix cristata in Brazil. Revista Brasileira de Ornitologia, 2019, 27. vsk, s. 44–52. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)