Pelastuspartio Bernard ja Bianca

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pelastuspartio Bernard ja Bianca
The Rescuers
Ohjaaja Wolfgang Reitherman[1]
John Lounsbery
Art Stevens
Käsikirjoittaja Larry Clemmons
Vance Gerry
Ken Anderson
Frank Thomas
Burny Mattinson
Fred Lucky
Dick Sebast
Dave Michener
Perustuu Margery Sharpin kirjoihin The Rescuers ja Miss Bianca
Tuottaja Wolfgang Reitherman
Ron Miller
Säveltäjä Artie Butler
Sammy Fain
Carol Connors
Ayn Robbins
Shelby Flint
Leikkaaja James Koford
Jim Melton[1]
Pääosat Bob Newhart
Eva Gabor
Michelle Stacy
Geraldine Page
Joe Flynn
Jim Jordan
John McIntire
Jeanette Nolan
Pat Buttram
Bernard Fox
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Walt Disney Productions[1]
Levittäjä Buena Vista Distribution
Ensi-ilta Yhdysvallat 22. kesäkuuta 1977
Suomi 22. joulukuuta 1978
Kesto 77 min[1]
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 7,5 miljoonaa $
Tuotto 71,2 miljoonaa $
Seuraaja Bernard ja Bianca Australiassa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Pelastuspartio Bernard ja Bianca (engl. The Rescuers) on vuonna 1977 ensi-iltansa saanut Disneyn piirroselokuva kahdesta hiirestä.[1] Bernard ja Bianca seikkailevat myös elokuvassa Bernard ja Bianca Australiassa (1990).

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Bernard on ammatiltaan talonmies, joka toimii New Yorkin hiirten kansainvälisessä pelastuspartiossa. Pian pelastuspartion kokoukseen saapuu viehättävä unkarilainen hiiri Bianca, joka valitsee Bernardin mukaansa pelastamaan Penny-tyttöä. Madame Meduusa omistaa herra Nupin kanssa panttilainaamon New Yorkin Brooklynissa. Yhtenä päivänä Nuppi soittaa Medusalle kertoen Pennyn lähettäneen apua pullopostina. Medusa kuitenkin luulee puhelun alussa Nupin saaneen timantin käsiinsä ja suuttuu uutiset kuultuaan. Tämän jälkeen hän lentää seuraavalla lennolla Pirunpoukamaan.[1]

Hiirten matka Pirunpoukamaan alkaa albatrossi-linnun selässä, ja hetkessä he ovatkin jo perillä. He pelastavat Pennyn vanhasta jokilaivasta. Medusa haluaisi saada Pennyn vain kaivokseen hakemaan timanttia, Paholaisen silmää, jonka jälkeen hän ja Nuppi voisivat palauttaa Pennyn takaisin New Yorkiin orpokotiin. Kuitenkin kun Medusa saa timantin käsiinsä, hän ei toteuta lupaustaan vaan ompelee Paholaisen silmän Pennyn teddykarhun sisään ja aikoo pitää timantin kokonaan itsellään jättäen Nupin ja Pennyn yksin Pirunpoukamaan.[1]

Bernard ja Bianca saavat apua lähellä asuvilta hiiriltä Elli-Maijalta ja Hectorilta. He estävät Meduusan ahneet aikeet ja Meduusa jää yksin roikkumaan uponneen jokilaivan savupiipusta hiirten ja Pennyn ajaessa suokelkalla pois Pirunpoukamasta. Medusan lemmikkikrokotiilit Brutus ja Nero kyllästyvät Meduusan pomotteluun ja aikoivat lopussa syödä Meduusan. Herra Nuppi pääsee pakoon jokilaivasta tyhjin käsin. Paholaisen silmä saadaan lopussa lahjoitettua kansallismuseoon ja Pennyn suuri toive toteutuu: hän saa äidin ja isän. Myös Bernard ja Bianca saivat toisensa.[1]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ääninäyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva dubattiin suomeksi vuonna 1997 videojulkaisua varten. Dubbauksen toteutti Tuotantotalo Werne ja sen ohjasivat Pekka Lehtosaari ja Ulla Renko. Laulujen suomenkieliset sanoitukset oli tehnyt Hector jo vuonna 1978 LP-levyllä julkaistua satukuunnelmaa varten, ja niitä käytettiin uudelleen myös vuoden 1997 dubbauksessa.[2]

Alkuperäinen ääninäyttelijä[1] Suomalainen ääninäyttelijä Rooli
Bob Newhart Seppo Pääkkönen Bernard
Eva Gabor Carita Mäkelä Bianca
Geraldine Page Satu Silvo Madame Meduusa
Joe Flynn Jukka Voutilainen herra Nuppi
George Lindsey Pupu
Jeanette Nolan Maija-Liisa Peuhu Ellimaija
Pat Buttram Heikki Harma Hector
Jim Jordan Jarkko Rantanen Orville
John McIntire Matti Ranin Rufus
Michelle Stacy Henna Haverinen Penny
Larry Clemmons Veikko Honkanen Rämpä
Bill McMillian Uutistoimittaja
James MacDonald Evinrude
Dub Taylor ? Myyrä
John Fiedler Ilkka Moisio Pöllö
Bernard Fox Hiirijohto

Video-oppaassa vuodelta 1994 Esko Rautakorpi piti Pelastuspartion alkuperäisäänin ja suomenkielisin tekstein varustettua VHS-julkaisua uudemman Disney-tuotannon parhaimmistona, eläväisenä ja hauskana. Hän antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[3]

  1. a b c d e f g h i The Rescuers, American Film Institute. Viitattu 3.7.2016.
  2. Kenneth Sundberg: Disney Suomeksi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 21.9.2016.
  3. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]