Pelastusopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pelastusopisto
Räddningsinstitutet
Pelastusopiston toimipaikka Kuopiossa.
Pelastusopiston toimipaikka Kuopiossa.
Perustettu 1995
Tyyppi Sisäministeriön alainen oppilaitos
Ministeriö Sisäministeriö
Sijainti Hulkontie 83
Kuopio
Valtio Suomi
Rehtori Mervi Parviainen[1]
Työntekijöitä 142 (2023)[2]
Vuosibudjetti 19,3 milj. € (2023)[3]
Aiheesta muualla
Sivusto

Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva valtakunnallinen pelastusalan ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Sen toiminta perustuu lakiin Pelastusopistosta.[4] Pelastusopistoa johtaa rehtorina toimiva Mervi Parviainen.

Pelastusopisto vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lisäksi Pelastusopisto vastaa pelastustoimen toimenpiderekisterin (PRONTO) ylläpidosta ja ylläpitää pelastusalan keskuskirjastoa.

Järjestelmällinen pelastusalan koulutus alkoi 26. maaliskuuta 1935 Helsingin Palopäällystökoulussa. Sieltä opetus siirtyi vuonna 1958 Espooseen perustetulle Valtion palokoululle.[5]

Palomieskoulutus käynnistyi vuonna 1969. Pelastushallinnon koulutuskeskuksen perustamisen myötä vuonna 1979 toiminta laajeni myös väestönsuojelukoulutukseen ja vuonna 1981 aluehälytyskeskusten päivystäjien koulutukseen.[5]

Vuonna 1992 Kuopiossa käynnistyi Valtion Pelastuskoulu, jossa koulutettiin miehistöä ja alipäällystöä. Sen sijoituspaikasta oli käyty kova kilpailu eri kaupunkien kesken. Vuonna 1995 Pelastuskoulu yhdistettiin Valtion Pelastusopiston kanssa Pelastusopistoksi.[5]

Pelastusopiston edeltäjiä ovat Palopäällystökoulu (Helsinki, 1935–1956), Palokoulu (Espoo, 1956-1958), Valtion palokoulu (Espoo, 1958–1970), Valtion palo-opisto (Espoo, 1970–1979), Pelastushallinnon koulutuskeskus (Espoo ja Lohja, 1979–1992), Valtion pelastusopisto (Espoo ja Lohja, 1992–1994) ja Valtion pelastuskoulu (Kuopio, 1992–1994), Pelastusopisto vuodesta 1995.[5][6]

Espoon toimipisteen rakennustyöt Otaniemessä alkoivat keväällä 1955 ja seuraavan vuoden kesäkuussa, 1.6.1956 Palopäällystökoulu jatkoi toimintaansa uusissa tiloissa Palokoulun nimellä.[7] Otaniemen toimipiste sijaitsi osoitteessa Kivimiehenkuja 2 ja nykyisin tiloissa toimii huoneistohotelli.[8]

Vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen perustettiin Kriisinhallintakeskus pitämään yllä Suomen kriisinhallinnan operatiivisia valmiuksia. Vuoden 2019 siviilikriisihallintalain muutoksen nojalla Kriisinhallintakeskus irtautettiin Pelastusopistosta ja siirrettiin sisäministeriön hallinnon alaisuuteen omaksi itsenäiseksi keskuksekseen[7].

  • Pelastajan koulutusohjelma (pelastajatutkinto)
  • Hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma (hätäkeskuspäivystäjätutkinto)
  • Pelastustoimen alipäällystön koulutusohjelma (alipäällystötutkinto)
  • Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)[5]

Palopäällystön koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Pelastusopisto huolehtii myös pelastustoimen tutkimus- ja kehitystoiminnasta, jota se harjoittaa yhteistyössä muun muassa Savonian ja Kuopion yliopiston kanssa.

Vuonna 2008 koulutusohjelmiin hyväksytyt ja hakeneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pelastajat 120 (563)
  • Hätäkeskuspäivystäjät 24 (156)
  • Alipäällystö 40 (138)
  • Päällystö amk 28 (391)[9]

Vuonna 2010 koulutusohjelmiin hyväksytyt ja hakeneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pelastajat 128 (785)
  • Hätäkeskuspäivystäjät 48 (299)
  • Alipäällystö 40 (80)
  • Päällystö amk 30 (433)

Vuosittain yksi tai kaksi naista hakee pelastajakurssille. Neljä naista on valmistunut pelastajaksi vuosina 1993–2006. Sen sijaan hätäkeskuspäivystäjäkurssille hakeneista ja valituista yli 90 % on naisia.[9]

Tutkimus ja kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämisyksikkö vastaa pelastustoimen tutkimuksen koordinoinnista Suomessa. Tehtäviin kuuluu analysoida tutkimustarpeita, koota tietoa tutkimuksista seuraamalla ja tekemällä tarvittaessa yhteenvetoja suomalaisista ja ulkomaisista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä tehdä tutkimusta itsenäisesti ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Erityisenä painopisteenä on edesauttaa tutkimustulosten hyödynnettävyyttä pelastustoimessa muun muassa integroimalla tutkimustulokset Pelastusopiston opetussisältöihin.

Tutkimus- ja kehittämisyksikössä työskentelee noin 10 henkilöä erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa vuosittain. Tutkimus- ja kehittämisyksikön erikoisosaamisalueita ovat informaatioteknologian hyödyntäminen pelastustoimessa, CBRNE ja raja-alueiden onnettomuuksiin varautuminen, tilastotietojen hyödyntäminen sekä tulevaisuus- ja onnettomuustutkinta.

Pelastusopistoon kuuluu myös suuri harjoitusalue noin kymmenen kilometrin etäisyydellä koulutusrakennuksista. Harjoitusaluetta käytetään myös erilaisissa täydennyskoulutuksissa ja yrityksille suunnatussa kurssitoiminnassa. Alueelta löytyy monipuolisesti rakennuksia, harjoituskenttiä, luokkatilat ja oma harjoituspaloasema[10][11].

  1. Pelastusopiston henkilöstöluettelo pelastusopisto.fi. Viitattu 18.2.2024.
  2. Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  4. Finlex (607/2006)
  5. a b c d e Pelastusopiston yleisesittely. Pelastusopisto. Arkistoitu 19.12.2007. Viitattu 3.1.2008.
  6. Katajamäki, Juhani: "Kaikki hyvä päättyy aikanaan" Rajavartiolaitoksen merivartiokoulu Espoon pelastusopiston uusi isäntä. Pelastustieto, 5/1995, s. 30. Artikkelin verkkoversio.
  7. a b Kriisinhallintakeskuksen hallinnollinen siirto sisäministeriön yhteyteen ja siviilikriisinhallintalain muutos 1.1.2019 alkaen www.cmcfinland.fi. Viitattu 15.2.2019.
  8. Forenom Hostel Espoo Otaniemi forenom.com. Viitattu 5.3.2024.
  9. a b Usein kysytyt kysymykset. Pelastusopisto. Arkistoitu 19.12.2007. Viitattu 3.1.2008.
  10. Pelastusopisto, harjoitusalue pelastusopisto.fi. Viitattu 17.2.2024.
  11. Pelastusopiston harjoitusalue suomi.fi. Viitattu 17.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]