Nicéphore Niépce

Joseph Nicéphore Niépce

Niépcen ottama varhaisin pysyvä valokuva: Näkymä ikkunasta Le Grasissa.

Joseph Nicéphore Niépce (7. maaliskuuta 1765 – 5. heinäkuuta 1833 Saint-Loup-de-Varennes) oli ranskalainen keksijä. Parhaiten hänet tunnetaan valokuvauksen pioneerina. Hän työskenteli myös pumppujen sekä varhaisten polttomoottoreiden kanssa tehden niihin parannuksia.

Elämä

Joseph Nicéphore Niépce syntyi varakkaaseen perheeseen Ranskan Chalon-sur-Saônessa 1765 ja sai keskiluokkaisen kasvatuksen. Hän toimi jonkin aikaa opettajana ja palveli armeijassa, mutta palasi 1800-luvun alussa kotiseudulleen hoitamaan sukutilaansa. Yhdessä Claude-veljensä kanssa hän omisti vapaa-aikansa tieteellisille harrastuksille. Valokuvaus ei ollut hänen pääasiallinen mielenkiintonsa kohde, sillä hän kulutti veljensä kanssa lopulta koko perintöomaisuutensa polttomoottorin kehittämiseen. Pyreolophore-niminen keksintö, jonka veljekset kehittivät ja patentoivat 1807, oli tarkoitettu potkuritoimiseksi laivan voimanlähteeksi. Claude muutti lopulta Englantiin markkinoimaan polttomoottoria, ja Niépce jäi Ranskaan. Hän viehättyi 1813 Ranskaan saapuneesta litografiasta, koska oli itsekin jo pitkään haaveillut keksivänsä jonkinlaisen kuvanmonistusmenetelmän. Niépce alkoi vakavasti tutkia camera obscuran avulla saatujen kuvien pysyvää kiinnittämistä kemiallisella reaktiolla vuoden 1816 tienoilla. Camera obscuraa hän käytti aluksi, koska oli epävarma piirtäjänä. Erilaisten kemiallisten kokeiluiden jälkeen hän lopulta onnistui kehittämään ja kiinnittämään maailman ensimmäisen oikean valokuvan vuoden 1826 tienoilla. Hän nimesi keksimänsä menetelmän heliografiaksi.

Koska oli jatkuvassa rahapulassa, hän matkusti 1827 Englantiin veljensä luokse Kewiin lähelle Lontoota, jossa tapasi kasvitieteilijä Charles Bauerin. Bauer suositteli häntä kääntymään Kuninkaallisen seuran puoleen keksintönsä rahoittamiseksi. Kuninkaallinen seura kuitenkin palautti Niépcen anomuksen ja valokuvamateriaalin takaisin, koska ei voinut ottaa kantaa keksintöön, jonka yksityiskohtia Niépce ei ollut halukas paljastamaan ulkopuolisille.

Niépce palasi Ranskaan, jossa sai kohta kuulla veljensä menehtyneen sairauteen. Niépce jatkoi tutkimuksiaan heliografian parissa ja solmi yhteistyösopimuksen Louis Daguerren kanssa 1829. Niépce kuoli 1833, minkä jälkeen Daguerre ja Niépcen poika Isidore jatkoivat menetelmän kehittämistä. Parivaljakko julkaisi parannetun valokuvausmenetelmän Ranskan tiedeakatemian edessä 1839. Daguerren menetelmä sai nimen dagerrotypia, ja Niépcen elämäntyö jäi lopulta unohduksiin. Vasta 1952 valokuvahistorioitsija ja kriitikko Helmut Gernsheim löysi jo kadonneeksi luullun Niépcen ottaman valokuvan, jolloin Niépcen maine ja ansiot valokuvauksen edelläkävijänä palautettiin maailman tietoisuuteen.