Nepotismi
| Osa artikkelisarjaa |
| Syrjintä |
|---|
 |
Nepotismi (ital. nepotismo < lat. nepos, pojan- tai tyttärenpoika, myös veljen- tai sisarenpoika) tarkoittaa sukulaisten suosimista politiikassa, liike-elämässä ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla esimerkiksi henkilövalinnoissa tai taloudellisten etujen myöntämisessä.[1]
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nepotismista puhutaan yleensä kielteisessä sävyssä, sillä sen katsotaan olevan hallintoa heikentävä korruption muoto. Kun hallinto suosii omia sukulaisiaan, tärkeisiin asemiin voi päätyä epäpäteviä henkilöitä. Kun kansalaiset havaitsevat tämän, he menettävät luottamuksensa hallintoon.[1]
Toisaalta nepotismin on katsottu voivan tuoda vakautta ja poistaa valtataistelujen vaaran silloin, kun vallanpitäjä on saanut kerättyä ympärilleen lojaaleja sukulaisiaan tukemaan häntä. Liike-elämässä yritysjohtajan omilla lähisukulaisilla voi olla juuri sellaista liike-elämän tuntemusta, jota suvun omassa liikeyrityksessä tarvitaan.[1]
Eläinkunnassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Biologit rinnastavat eläinten sukulaisvalinnan nepotismiin. Moni eläin on valmis heikentämään omia selviytymismahdollisuuksiaan, jos se pystyy samalla parantamaan sukulaistensa selviytymismahdollisuuksia – sitä enemmän mitä läheisempää sukua toiset ovat. Esimerkiksi preeriakoirat huutelevat varoitushuutojaan petojen lähestyessä vain omille sukulaisilleen mutta eivät vieraille preeriakoirille.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perhe tai suku on aina ollut ihmisyhteisön perusyksikkö, ja ihmisten sukulaisvalintavietti on saanut ihmisiä suosimaan omia lähisukulaisiaan. Rooman tasavallassa ja keisarikunnassa ylimystö siirsi valtansa tyypillisesti jälkeläisilleen ja sukulaisilleen. Jotkut pitävät epäpätevien johtajien nimittämistä Rooman valtakunnan tuhon tärkeänä syynä. Euroopan kuningashuoneissa kruunu on siirtynyt vanhemmilta lapsille.[1]
Sana nepotismi tulee latinan kielen sanasta nepos, ’veljenpoika’. Sanaa alettiin käyttää keskiajalla, kun paavit ryhtyivät nimittämään ”veljenpoikiaan”, usein aviottomia lapsiaan, korkeisiin kirkon virkoihin.[1] Tällaisista kardinaaleista käytetään nykyään nimitystä "kardinaalinepos".
Nykyajan tunnettuja esimerkkejä poliittisesta nepotismista ovat esimerkiksi Nehrun–Gandhin suvun valta Intiassa ja Suharton valtakausi Indonesiassa. Yhdysvaltain presidenteistä John F. Kennedy ja Donald Trump ovat nimittäneet poliittisesti kokemattomia lähisukulaisiaan tärkeisiin asemiin hallinnossa.[1]
Etninen nepotismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etninen nepotismi on Tatu Vanhasen käyttämä termi, jolla hän tarkoittaa etnisiä ryhmiä laajennettuna sukulaisryhmiksi, joiden jäsenillä on Vanhasen mielestä ihmisluontoon perustuva taipumus suosia sukulaisia tai liittoutua konfliktitilanteissa heidän kanssaan joitakin toisia etnisiä ryhmiä vastaan.[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Ed Grabianowski: How Nepotism Works How Stuff Works. Viitattu 30.1.2021.
- ↑ Etninen nepotismi ja etniset konfliktit. Skeptikko, Määritä ajankohta! Skepsis ry.. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
