Mycobacterium tuberculosis
Mycobacterium tuberculosis | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
Pääjakso: | Actinobacteria |
Luokka: | Actinobacteria |
Lahko: | Actinomycetales |
Heimo: | Mycobacteriaceae |
Suku: | Mycobacterium |
Laji: | tuberculosis |
Kaksiosainen nimi | |
Mycobacterium tuberculosis |
|
Katso myös | |
Mycobacterium tuberculosis Wikispeciesissä |
Mycobacterium tuberculosis on mykobakteereihin kuuluva bakteeri, joka aiheuttaa tuberkuloosia. Sen löysi Robert Koch vuonna 1882. Vuonna 1890 hän eristi tuberkuliiniuutteen, jota käytettiin siihen aikaan tuberkuloositartunnan osoittamiseen. Koch todensi sen, että naudan ja ihmisen tuberkuloosia aiheuttavat bakteerit ovat eri tyyppiä. Hän väitti ettei naudan bakteeri voi tarttua ihmiseen ja päinvastoin. Koch oli oikeassa siinä, että ihmisen bakteeri ei voi tarttua nautaan, mutta naudan bakteeri voi tarttua ihmiseen.[1]
Tuberkuloosibakteeri on n. 5 mikrometriä pitkä ja 0,2 mikrometriä paksu kaareva sauvabakteeri, joka vaatii aerobiset (hapelliset) kasvuolot. Mycobacterium tuberculosis ei gramvärjäydy sen paksun ulkokuoren vuoksi. Bakteeri on hidaskasvuinen ja se jakautuu 15–20 tunnin välein, mikä on erittäin pitkä aika verrattuna muihin bakteereihin, jotka voivat jakautua jopa minuuteissa. Se voi elää elimistössä vuosikausia ennen kuin tauti puhkeaa. Bakteeri infektoi ihmisen immuunijärjestelmän makrofageja, tyypillisesti immuniteetin heikettyä vanhuuden tai lääkityksen johdosta.[2] Infektoituneiden makrofagien immuunijärjestelmää aktivoiva toiminta häiriintyy, minkä lisäksi makrofagien itseaiheuttama solukuolema estyy. Tämä auttaa M. tuberculosis -bakteerin selviämistä isäntäsolun sisällä ja mahdollistaa kroonisen infektion muodostumisen.[3] On arvioitu, että joka neljännellä ihmisellä maapallolla on tuberkuloosi-infektio, mutta suurin osa heistä ei saa oireita.[4]
M. tuberculosis -bakteeri jaetaan seitsemään sukulinjaan. Niin kutsutut modernit sukulinjat (L2, L3, L4) ovat levittäytyneet laajemmin maantieteellisesti kuin niin kutsutut muinaiset sukulinjat (L1, L5, L6, L7).[5]
Tuberkuloosi voi levitä keuhkoista myös muihin kehon kudoksiin, kuten luustoon, aivoihin ja imusolmukkeisiin. Hiljattain on todettu näyttöä siitä, että tuberkuloosin leviämistä keuhkoista muihin kudoksiin säätelee muun muassa EsxM-proteiini.[6] Sillä huomattiin olevan kaksi eri muotoa, pitkä ja lyhennetty muoto, jotka vaikuttavat tuberkuloosibakteerin kykyyn infektoida keuhkojen ulkopuolisia kudoksia. EsxM-proteiinin pitkä muoto, jota muinaiset sukulinjat ekspressoivat, edistää bakteerin leviämistä luihin ja aivoihin, kun puolestaan lyhennetty muoto, jota modernit sukulinjat ekspressoivat, ei edistä.[6]
Tuberkuloosibakteerin torjunnassa käytetään seuraavia lääkeaineita: nitroimidatsoli, diamiini, klavulamaatti, meropeneemi, moksifloksasiini, gatifloksasiini, diaryylikvinoliini ja pyrroli.lähde?
Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma tuberkuloosin hoidossa. Toisin kuin monet muut patogeeniset bakteerit, M. tuberculosis ei näytä pystyvän horisontaaliseen geeninsiirtoon, vaan kaikki antibioottiresistentit kannat ovat seurausta mutaatioista.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forsius, Arno. 4/2006. Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa. Saatavilla www-muodossa. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tubercul.html (Arkistoitu – Internet Archive), Hakupäivä 14.11.2007.
- Tala, Eero ja Liippo, Kari 1997. Tuberkuloosi ja muut mykobakterioosit. Teoksessa Keuhkosairaudet. Kinnula, V., Tukiainen, P. & Laitinen, L.A.(toim.) Duodecim: Helsinki.
- Rasmus Kragh Jakobsen, Tautitilastojen häpeäpilkku: Tuberkuloosi, Tieteen kuvalehti numero 3/2010 s. 36–41.
- Dabla A, Liang Y.C, Rajabalee N, Irwin C, Moonen C.G.J, Willis J.V, Berton A, Sun J. TREM2 Promotes Immune Evasion by Mycobacterium tuberculosis in Human Macrophages. American Society for Microbiology. 2022. doi: https://doi.org/10.1128/mbio.01456-22
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Forsius 2006.
- ↑ Tala & Liippo 1997.
- ↑ Ankita Dabla, Yi Chu Liang, Nusrah Rajabalee, Courtney Irwin, Carolyn G. J. Moonen, Jessie V. Willis, Stefania Berton, Jim Sun: TREM2 Promotes Immune Evasion by Mycobacterium tuberculosis in Human Macrophages. mBio, 30.8.2022, 13. vsk, nro 4. PubMed:35924849 doi:10.1128/mbio.01456-22 ISSN 2150-7511 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Tuberculosis www.who.int. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Sebastien Gagneux, Peter M Small: Global phylogeography of Mycobacterium tuberculosis and implications for tuberculosis product development. The Lancet Infectious Diseases, 2007-05, 7. vsk, nro 5, s. 328–337. doi:10.1016/S1473-3099(07)70108-1 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ a b Joseph W. Saelens, Mollie I. Sweeney, Gopinath Viswanathan, Ana María Xet-Mull, Kristen L. Jurcic Smith, Dana M. Sisk, Daniel D. Hu, Rachel M. Cronin, Erika J. Hughes, W. Jared Brewer, Jörn Coers, Matthew M. Champion, Patricia A. Champion, Craig B. Lowe, Clare M. Smith, Sunhee Lee, Jason E. Stout, David M. Tobin: An ancestral mycobacterial effector promotes dissemination of infection. Cell, 2022-11, 185. vsk, nro 24, s. 4507–4525.e18. PubMed:36356582 doi:10.1016/j.cell.2022.10.019 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Sebastien Gagneux: Ecology and evolution of Mycobacterium tuberculosis. Nature Reviews Microbiology, 2018-04, nro 4, s. 202–213. doi:10.1038/nrmicro.2018.8 ISSN 1740-1534 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- UniProt: Mycobacterium tuberculosis (englanniksi)