Mihail Pogodin
| Mihail Pogodin | |
|---|---|
| Михаил Погодин | |
 Vasili Perovin Mihail Pogodinista vuonna 1872. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. marraskuuta 1800 Moskova, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 20. joulukuuta 1875 Moskova, Venäjän keisarikunta |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Nikolay Trubetskoy (käännä suomeksi) ja Sergei Solovjov (historioitsija) |
| Tutkimusalue | historia, filologia |
Mihail Pogodin (ven. Михаил Погодин, 22. marraskuuta 1800 Moskova, Venäjän keisarikunta – 20. joulukuuta 1875 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen historioitsija, filologi ja journalisti. Vuosina 1835–1844 hän toimi Venäjän historian professorina Moskovan yliopistossa. Pogodin oli Venäjän tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1841.[1][2]
Pogodin valmistui Moskovan yliopistosta 1823 ja opetti siellä 1826–1844. Hän kannatti normanniteoriaa ja vastusti Mihail Katšenovskin teoriaa Kiovan Rusin hazara-alkuperästä. Pogodin julkaisi nationalistisia aikakauskirjoja Moskovski vestnik (1827–1830) ja kirjallisuuslehteä Moskvitjanin (ven. Москвитянин, 1841–1856). Nikolai I:n valtakaudella hän kehitti ja puolusti vanhoillista teoriaa virallisesta nationalismista. Pogodin oli tsaristisen panslavismin ideologi ja Galitsian russofiilien (kuten Denys Zubrytskyin) henkinen mentori. Hän kävi Lvivissä 1835 ja 1842, ja sen jälkeen sinne perustettiin ”Pogodinin kolonia”. Hän työskenteli vuodesta 1844 opetusministeriössä.[1]
Pogodin teki uraauurtavaa tutkimusta Nestorin kronikasta. Hän kirjoitti kirjoja Nestorista ja Nestorin kronikan alkuperästä (väitöskirja 1839), Venäjän historian normannikaudesta (1859) sekä mongoleja edeltävän Kiovan Rusin historiasta, josta hän teki myös tutkimuksia, muistiinpanoja ja luentoja (1846–1857).[1]
Näkemys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pogodin esitti Kiovan Rusin kielestä kolmessa artikkelissaan 1856–1857 teorian, että ennen mongolien hyökkäystä Dneprin jokilaaksossa asui venäläisiä, eikä ukrainalaisia (Ala-Karpatiasta muuttaneita) asunut tyhjentyneillä alueilla ennen 1500-lukua. Teorian mukaan kasakat olivat erillinen slaavilais-turkkilainen heimo. Hänen näkemyksensä, joita myöhemmin puolusti kielitieteilijä Aleksei Sobolevski, herättivät tieteellisen kiistan. Huomattavat historioitsijat (Myh’ailo Maksymovytš, Volodymyr Antonovytš, Mihail Vladimirski-Budanov, Mykola Daškevytš, Myh’ailo Hruševskyi) ja kielitieteilijät (Oleksandr Kotljarevskyi, Pavlo Žytetskyi, Vatroslav Jagić, Ahatanhel Krymskyi) osoittivat Pogodinin teorian perusteettomaksi ja epätieteelliseksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pogodin, Mikhail Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Mikhail Petrovich Pogodin encyclopedia.com.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mihail Pogodin Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
