Miami Sol
Miami Sol | |
Toimintavuodet | 2000–2002 |
WNBA-mestaruuksia | ei yhtään |
Konferenssimestaruuksia | ei yhtään |
Miami Sol oli yhdysvaltalainen naiskoripalloseura Miamista Floridasta. Seura pelasi Women's National Basketball Association -liigassa (WNBA), jonka itäiseen konferenssiin seura kuului. Solin kotiareena oli vuoden 1999 lopussa avattu AmericanAirlines Arena, joka on myös NBA-seura Miami Heatin kotiareena. Sol oli Heatin vastinpari WNBA:ssa, mutta seuran omistus kuului NBA-liigalle, joka omisti kaikki WNBA-seurat vuoteen 2002 asti.
Solin ensimmäinen kausi WNBA:ssa oli kausi 2000, liigan neljäs kausi. Samana vuonna WNBA:ssa aloitti neljä uutta seuraa, itäiseen konferenssiin sijoitetut Sol ja Indiana Fever sekä läntisen konferenssin Portland Fire ja Seattle Storm.
Seuran historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miami Sol pelasi WNBA:ssa kolme kautta, kaudesta 2000 kauteen 2002. Sol eteni WNBA:n pudotuspeleihin kerran, kaudella 2001, jolla seura sijoittui runkosarjassa itäisen konferenssin kolmanneksi voittoprosentilla 62,5 (20 voittoa ja 12 tappiota)[1]. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Sol sai vastaansa idän runkosarjakakkosen New York Libertyn, joka vei ottelusarjan nimiinsä voitoin 2–1, pistein 62–46, 50–53 ja 72–61[2]. Ensimmäisellä kaudellaan Sol sijoittui runkosarjassa konferenssinsa kuudenneksi voittoprosentilla 40,6 (13 voittoa ja 19 tappiota)[3] ja viimeisellä kaudellaan niin ikään konferenssinsa kuudenneksi, voittoprosentilla 46,9 (15 voittoa ja 17 tappiota)[4].
Tehokkaimmat pelaajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miami Solin paras pistenainen oli seuran kaikilla kausilla laituri/takamies Sheri Sam, jonka seura hankki riveihinsä vapaana agenttina ennen kauden 2000 alkua. Kaudella 2000 Sam teki yhteensä 396 pistettä 31:ssä ottelussa, keskimäärin 12,8 pistettä ottelua kohden[5], kaudella 2001 444 pistettä 32:ssa runkosarjaottelussa, keskimäärin 13,9 per ottelu[6], ja kaudella 2002 463 pistettä 32:ssa ottelussa, keskimäärin 14,5 pistettä ottelua kohden[7].
Muita yli kymmenen pisteen pistekeskiarvoon Sol-paidassa yhden kauden aikana yltäneitä pelaajia ovat australialainen takamies Sandy Brondello, venäläinen laituri Jelena Baranova ja yhdysvaltalainen takamies Betty Lennox. Brondello pelasi seurassa kaudet 2001 ja 2002. Kaudella 2001 hän teki 29:ssä pelaamassaan runkosarjaottelussa 367 pistettä (kolmanneksi eniten Sol-pelaajista), keskimäärin 12,7 pistettä ottelua kohden (seuransa toiseksi paras pistekeskiarvo), ja kaudella 2002 263 pistettä (kolmanneksi eniten Sol-pelaajista) 30:ssä ottelussa, keskimäärin 8,8 pistettä per ottelu (Solin kolmanneksi paras pistekeskiarvo). Baranova pelasi seurassa vain kauden 2001, jolla hän teki Sol-pelaajista toiseksi eniten pisteitä, 378 32:ssa runkosarjaottelussa, keskimäärin 11,8 pistettä ottelua kohden (seuransa kolmanneksi paras pistekeskiarvo). Lennox pelasi Miami Solin riveissä kauden 2002, jolla hän oli seuransa toiseksi paras pistenainen tehtyään 310 pistettä 26:ssa ottelussa (pistekeskiarvo 11,9).
Levypallot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudella 2000 eniten levypalloja kerännyt Sol-pelaaja oli saksalainen sentteri Marlies Askamp, kaudella 2001 Jelena Baranova ja kaudella 2002 Sheri Sam. Askamp keräsi kaudella 2000 yhteensä 231 levypalloa (puolustuspään levypalloja 135, hyökkäyspään 96) 32:ssa ottelussa (keskimäärin 7,2 ottelua kohden), mikä jäi seuraennätykseksi. Baranovan levypallomäärä oli kaudella 2001 191, joista valtaosa, 151, puolustuspään levypalloja. Sheri Sam keräsi kaudella 2002 155 levypalloa, 97 puolustuspäässä ja 58 hyökkäyspäässä.
Muita yli sataan levypalloon Solin riveissä yhden kauden aikana yltäneitä pelaajia ovat laituri Sharon Manning (kaudella 2000), takamies Debbie Black (kausilla 2001 ja 2002), sentteri Ruth Riley (kaudella 2001), sentteri Pollyanna Johns (kaudella 2002) ja laituri Kristen Rasmussen.
Riistot ja torjunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten riistoja Sol-paidassa napsinut pelaaja on Debbie Black. Kaudella 2000 hänelle kertyi 58 riistoa, kaudella 2001 82 riistoa ja kaudella 2002 59 riistoa. Black oli Solin sisäisen riistotilaston kärkinimi kausilla 2000 ja 2001, 2002 hänen edelleen nousi Sheri Sam 69:llä pallon riistolla. Kauden 2001 päätteeksi Black palkittiin WNBA:n parhaan puolustavan pelaajan palkinnolla (WNBA Defensive Player of the Year Award).
Eniten torjuntoja Solin riveissä keräsi Ruth Riley. Kaudella 2001 hänelle kertyi runkosarjassa 46 torjuntaa, 11 vähemmän kuin Jelena Baranovalla, ja kaudella 2002 41 torjuntaa, selvästi eniten Sol-pelaajista. Kaudella 2000 Solin sisäisen blokkitilaston kärjessä olivat sentteri Shantia Owens (26 torjuntaa) ja Marlies Askamp (21 torjuntaa).
Toiminnan päättyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miami Solin toiminta päättyi vuoden 2002 lopulla taloudellisten syiden vuoksi[8]. Samana vuonna lopetti toimintansa myös toinen vuonna 2000 aloittanut WNBA-seura, Portlant Fire, ja kaksi WNBA-seuraa, alkuperäisseura Utah Starzz ja vuonna 1999 liigaan tullut Orlando Miracle, vaihtoivat kaupunkia.
Huhtikuussa 2003, samaan aikaan WNBA:n uusien pelaajien varaustilaisuuden kanssa, järjestettiin dispersal draft, jossa muut WNBA-seurat saivat varata pelaajia, joiden pelaajaoikeudet olivat kuuluneet Solille ja Firelle. Sol-pelaajia varattiin tilaisuudessa kuusi ja Firen pelaajia kahdeksan. Tilaisuuden kolme ensimmäistä varausta olivat Solin pelaajia, Detroit Shock varasi Ruth Rileyn, Minnesota Lynx Sheri Samin ja Cleveland Rockers Betty Lennoxin. Muita varattuja Sol-pelaajia olivat Debbie Black (Connecticut Sun), Pollyanna Johns (Charlotte Sting) ja Jelena Baranova (New York Liberty).
Seurassa pelanneita pelaajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marlies Askamp (2000–2002)
- Jelena Baranova (2001)
- Debbie Black (2000–2002)
- Sandy Brondello (2001–2002)
- Iziane Castro Marques (2002)
- Katrina Colleton (2000–2001)
- Milena Flores (2000)
- Kisha Ford (2000–2001)
- Pollyanna Johns (2002)
- Betty Lennox (2002)
- Sharon Manning (2000)
- Vanessa Nygaard (2002)
- Shantia Owens (2000)
- Kristen Rasmussen (2000–2002)
- Ruth Riley (2001–2002)
- Sheri Sam (2000–2002)
Päävalmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ron Rothstein (2000–2002)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.infoplease.com/ipsa/A0884253.html
- ↑ http://www.infoplease.com/ipsa/A0884236.html
- ↑ http://www.infoplease.com/ipsa/A0874930.html
- ↑ http://www.infoplease.com/ipsa/A0905288.html
- ↑ http://www.wnba.com/stats_archive/stats_sol_2000.html
- ↑ http://www.wnba.com/stats_archive/stats_sol_2001.html
- ↑ http://www.wnba.com/stats_archive/stats_sol_2002.html
- ↑ http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9C0CEFD61538F93BA15752C1A9649C8B63
Itäinen konferenssi | Läntinen konferenssi | ||||
---|---|---|---|---|---|
Atlanta Dream | Indiana Fever | Dallas Wings | Minnesota Lynx | ||
Chicago Sky | New York Liberty | Las Vegas Aces | Phoenix Mercury | ||
Connecticut Sun | Washington Mystics | Los Angeles Sparks | Seattle Storm | ||
Entiset WNBA-seurat: Charlotte Sting · Cleveland Rockers · Houston Comets · Miami Sol · Portland Fire · Sacramento Monarchs | |||||
Tapahtumat: Tähdistöottelu · Loppuottelut · Pudotuspelit |