Mehmed pašša Sokolović
.png)
Mehmed pašša Sokolović (serb. Мехмед паша Соколовић) (noin 1505 Sokolovići, Osmanien valtakunta [nyk. Bosnia ja Hertsegovina] – 1579 Konstantinopoli, Osmanien valtakunta) oli osmanien valtiomies, joka oli kotoisin nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueelta. Hän oli osmanien suurvisiiri kolmen sulttaanin aikana vuodesta 1565 vuoteen 1579, jolloin hänet salamurhattiin.[1]
Mehmed pašša Sokolović syntyi Sokolovićin kylässä lähellä Rudon kaupunkia Višegradin alueella osmanien Bosnian hallintopiirissä. Hän syntyi Serbian ortodoksiseen kristittyyn perheeseen ja sai kasteessa nimekseen Bajo. Hän opiskeli nuoruudessaan Mileševan ortodoksiluostarissa. Kun Bajo oli noin 17-vuotias hänet vietiin monen muun lahjakkaan nuoren tavoin kotiseudultaan devşirme-järjestelmän turvin valtakunnan keskisiin osiin ja hänelle annettiin uudeksi nimeksi Mehmed. Mehmed vietiin ensin Edirneen ja sitten Istanbuliin 1520-luvulla.[2]
Mehmedistä tuli vuonna 1543 hovin vartiokaartin komentaja ja vuonna 1546 osmanien laivaston päällikkö.[2] Myöhemmin hänet nimitettiin Rumelian maaherraksi (beylerbey). Suleima Suuren veljien Selimin ja Bayezidin vallanperimystaisteluissa 1559–1561 hän johti Selimin joukkoja. Mehmed meni vuonna 1562 naimisiin sodan voittaneen Selimin tyttären kanssa.[3]
Suurvisiirinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mehmed nimitettiin diplomaattisen ja sotilaallisen menestyksensä ansiosta valtakunnan korkeimpaan virkaan, suurvisiiriksi Suleiman Suuren aikana 28. heinäkuuta 1565.[2] Hän oli valtakunnan todellinen hallitsija Suleimanin pojan Selim II:n aikana. Selimin aikana Osmanien valtakunta ja Venäjä sotivat keskenään ensimmäisen kerran, kun Venäjä oli vallannut Astrahanin kaanikunnan. Mehmed pašša kehitti uskaliaan suunnitelman, joka onnistuessaan olisi ratkaissut monta ongelmaa. Hänen ajatuksenaan oli järjestää sotaretki Don- ja Volga-jokien alajuoksuille, ja rakentaa niiden väliin kanava. Kanava olisi luonut osmaneille yhteyden Mustaltamereltä Kaspianmerelle ja siirtänyt Astrahanin ja jokien eteläpuolisen Kaukasian joko Krimin kaani Devlet I Girayn tai osmanien hallintaan. Samalla Osmanit olisivat saaneet jalansijan Kaspianmerelle Persiaa vastaan. Vuonna 1569 tehty Astrahanin sotaretki päättyi kuitenkin turkkilais-tataariarmeijan karvaaseen tappioon, joskin seuranneissa rauhanneuvotteluissa Mehmed pašša sai ajettua läpi joitakin sodalle asetettuja tavoitteita.[1]
Selim II:n hallintokausi jäi suhteellisen lyhyeksi, se kesti kahdeksan vuotta. Mehmedin vaikutusvalta heikkeni Murat III:n noustua sulttaaniksi.[3] Tuntematon dervišši puukotti Mehmed paššan Murat III:n sulttaanikaudella 11. lokakuuta 1579.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- C. E. Bosworth, E. van Donzel, W. P. Heinrichs & G. Lecomte et al.: The Encyclopaedia of Islam (vol. 9 San-Sze). Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The Encyclopaedia of Islam vol. 9 s. 706-711
- ↑ a b c d Nomination file: Višegrad Bridge (pdf) (s. 13) World Heritage Centre. United Nations. Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Mehmed Paşa Sokollu Encyclopædia Britannica. 2010. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
