Lance Reventlow
| Lance Reventlow | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Lawrence von Haugwitz-Hardenberg-Reventlow |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1960 |
| Talli(t) | Scarab |
| Kilpailuja | 3 (1 lähtö) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 0 |
| Ensimmäinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1960 |
| Viimeinen kilpailu | Belgian Grand Prix 1960 |
Lance Reventlow (syntymänimeltään Lawrence von Haugwitz-Hardenberg-Reventlow (24. helmikuuta 1936 Lontoo – 24. heinäkuuta 1972 Aspen, Colorado) oli yhdysvaltalainen F1-kuljettaja ja miljoonaperijätär Barbara Huttonin poika sekä Cary Grantin poikapuoli.[2][3][4] Hän osallistui kolmeen F1-osakilpailuun kaudella 1960.[2][3] Hän pääsi mukaan kilpailuun ainoastaan Belgian GP:ssä 1960, jossa hän keskeytti eikä saavuttanut pisteitä.[2][3][5]
Reventlow oli tanskalaisyntyisen kreivi Kurt von Haugwitz-Hardenberg-Reventlowin (1895–1969) ja Barbara Huttonin poika.[4] Hän sai lapsuudessaan kärsiä vanhempiensa väkivaltaisesta avioliitosta, isänsä välinpitämättömyydestä sekä äitinsä huume- ja alkoholiongelmasta. Vanhempiensa avioeron jälkeen vuonna 1938 Lance ja Barbara muuttivat Yhdysvaltoihin. Barbara meni naimisiin vuonna 1942 Cary Grantin kanssa, josta tuli Lancen isäpuoli.[4] Vanhemmat taistelivat avioeron jälkeen pojan huoltajuudesta aina vuoteen 1945 asti.[6] [7]
Pojan kasvattivat lapsenhoitajat ja kotiopettajat ja hänet lähetettiin yksityisiin sisäoppilaitoksiin, kuten äitinsäkin aikoinaan.[8] Poika oli aikuistuessaan katkera äidilleen siitä, että hänet kasvattivat vieraat ihmiset eikä hän oppinut tuntemaan äitiään kunnolla. Tämä johti yhteenottoon ja välien rikkoutumiseen vuonna 1959.[9]
Reventlowin ilman taloudellisia rajoitteita ollut elämä sisälsi nopeita kilpa-autoja, erilaisia urheilulajeja, naisia sekä tarkkoja elintapoja.[4] Hän perusti 21–22 -vuotiaana Los Angelesiin liikkeen, joka valmisti kilpa-autoja Scarabin nimellä.[4] Kilpa-autoilijana hän usein tarkkaili ruokavaliotaan, joi alkoholijuomia kohtuudella ja nukkui 11 tunnin yöunia.[4] Merkittävimmän voittonsa hän sai 22-vuotiaana Bahaman Nassaun Governor's Cup -kilpailusta vuonna 1958. Voiton merkitystä lisäsi entuudestaan, että yhdysvaltalainen auto ja kuljettaja olivat voittaneet kansainvälisissä katukisoissa viimeksi vuonna 1924.[4] Reventlow oli naimisissa näyttelijöiden Jill St. Johnin kanssa vuosina 1960-1963 ja Cheryl Holdridgen kanssa vuodesta 1964, mutta molemmat liitot kärsivät Reventlowin määräilevän, riskejä rakastavan luonteen ja kilpaharrastuksen vuoksi ja päättyivät avioeroon tai erillään asumiseen.[4]
Reventlow menehtyi pienkoneonnettomuudessa yhdessä kokemattoman pilottinsa kanssa Aspenissa vuonna 1972.[4] Hänen leskensä peri 50 miljoonan dollarin osuuden omaisuudesta, joka oli saatu kokoon Woolworthin "five and dime" halpatavarataloilla 1900-luvun aikana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ (en) Darryl Roger Lundy, The Peerage. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Lance Reventlow - United States ESPN. Viitattu 11.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Lance Reventlow ChicaneF1.com. Viitattu 11.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Lance Reventlow, Barbara Hutton's Son, Killed Archives - 1972. 26.7.1972. The New York Times. Viitattu 11.7.2017. (englanniksi)
- ↑ 1960 Belgian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 11.7.2017. (englanniksi)
- ↑ https://www.nytimes.com/1944/07/01/archives/reventlow-takes-his-son-to-canada-notifies-former-barbara-hutton.html
- ↑ TopFoto www.topfoto.co.uk. Viitattu 1.4.2024. (englanti)
- ↑ wikipedia: Information about Lance Reventlow from historicracing.com www.historicracing.com. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
- ↑ wikipedia: Information about Lance Reventlow from historicracing.com www.historicracing.com. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miljoonien perijä, Suomen Kuvalehti, 23.07.1938, nro 29, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
