Kuusakoski
| Kuusakoski Group Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö[1] |
| Perustettu | 1914 |
| Toimitusjohtaja | Veikko Kuusakoski[1] |
| Kotipaikka |
 Espoo, Suomi |
| Toimiala | kierrätys |
| Tuotteet | kierrätyspalvelut, metalliraaka-aineet, valukomponentit |
| Liikevaihto | 486,5 milj. euroa (2020)[2] |
| Liikevoitto | 9,9 milj. € (2020) [2] |
| Henkilöstö | 1796 (2020)[2] |
| Tytäryhtiöt | Alteams |
| Kotisivu | www.kuusakoski.com |
Kuusakoski Group Oy on teollinen kierrätysalan yrityskonserni, joka on keskittynyt metallien kierrätykseen[3] ja valimoliiketoimintaan[2]. Teollisen toiminnan lisäksi se tarjoaa kierrätyspalvelu- ja ympäristöteknologian ratkaisuja.[4] Alteams Oy valmistaa kevytmetallivaluja muun muassa elektroniikka- ja autoteollisuudessa ja matkapuhelimissa.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1914–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Donuard Kuschakoff perusti Viipurissa vuonna 1914 Karjalan Lumppu- ja Romuliike -nimisen yrityksen. Yhtiö keräsi, erotteli ja jalosti rauta-, metalli- ja tekstiilijätettä teollisuudelle. Ensimmäinen maailmansota aiheutti raaka-ainepulaa ja kaikki, mitä Kuschakoff sai kerättyä, kävi kaupaksi. Yrityksen kasvu oli 1920-luvulla kovaa.[6]
Vuonna 1934 Kuschakoffit suomensivat sukunimensä Kuusakoskeksi. Vuonna 1938 Donuard Kuusakoski osti Edward Himasen kanssa enemmistön Oscar W. Moser Oy:stä ja seuraavana vuonna loputkin. Donuard Kuusakoskesta tuli yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön nimi muutettiin Metalli- ja Villateollisuus Oy:ksi vuonna 1939. Samassa yhteydessä Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen johtajaksi tuli Donuardin poika Victor Kuusakoski. Talvisota lopetti yhtiön toiminnan Viipurissa. Yrityksen tilalle perustettiin Karjalan Romu Oy, joka ei kuitenkaan koskaan siirtynyt Viipuriin[7].
Moserit muuttivat ulkomaille, jolloin Donuard Kuusakoski ja Edward Himanen ostivat Mosereilta myös Finska A/B Eugen Moser -nimisen yhtiön, josta tuli aluksi Oy Julius Moser Ab, myöhemmin Oy Moser Ab[7]. Sota synnytti runsaasti metalliromua ja esimerkiksi Pariisin rauhansopimuksessa hävitettäväksi määrätty Ilmavoimien ylimääräinen lentokalusto päätyi Oy Moser Ab:n ja Metalli- ja Villateollisuus Oy:n romutettavaksi. Tästä syntyneestä materiaalimassan hyödyntämisestä sai alkunsa yhtiön ensimmäinen alumiinisulatto.[6]
Yritykset yhdistettiin Kuusakoski Oy:ksi vuonna 1964. Kuusakosken toiminta siirtyi 1950–1970-luvuilla romukaupasta teolliseen toimintaan ja Espoon Kauklahden tuotantotiloissa aloitettiin sulattamotoiminnan lisäksi tutkimus- ja kehitystoiminnot. Heinolaan rakennettiin Suomen ensimmäinen autopaloittamo, jokna yhteyteen tuli alumiinisulatto.[6]
Yhtiö kehitti 1980- ja 1990-luvuilla uutta kierrätys- ja materiaalinkäsittelyteknologiaa. Yhtiö myös kasvoi ja kansainvälistyi vauhdilla.[6]
2000–2010
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2004 Kuusakoski Oy:n liikevaihto kasvoi yli 60 prosenttia 809 miljoonaan euroon ja myös yhtiön liikevoitto lähes nelinkertaistui. Samalla Kuusakosken käsittelemät materiaalivirrat lisääntyivät neljänneksellä. Menestystä selitti osaltaan raaka-ainehintojen nousu: kierrätysteräksen, -nikkelin ja -kuparin hinnat nousivat vuoden aikana lähes 50 prosenttia. Romumetallien keräys ja jalostus toi Kuusakosken liikevaihtoon 687 miljoonaa euroa, kun taas valimoiden osuus oli 122 miljoonaa euroa. Yhtiö oli laajentanut metallien kierrätystä Itämeren alueella ja Puolassa.[8]
Vuonna 2002 Kuusakoski yhdisti omistamansa valimot, Jyskän Metallin, Laihian Metallin ja Lopen Metallivalimon, uudeksi yritykseksi, Alteams Oy:ksi. Sen valmistamia kevytmetallivaluja käytettiin muun muassa elektroniikka- ja autoteollisuudessa ja matkapuhelimissa. Alteamsin liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli noin kolmannes.[5]
Vuonna 2005 Kuusakoski teki noin kahden miljoonan euron sijoituksen Espoossa sijaitsevaan Rakentajien Ekopark -kierrätyslaitokseen. Investointi vähensi Espoon Ämmässuon kaatopaikan kuormitusta. Kuusakosken tavoite oli, että Ekopark voi vastaanottaa ja käsitellä 500 000 tonnia materiaaleja vuodessa.[9]
Vuonna 2010 Kuusakoski Group Oy:n liikevaihto vuonna oli 810 miljoonaa euroa ja tulos 40 miljoonaa euroa.[4] Kuusakoski Oy osti 70 prosenttia purkuliiketoimintaa harjoittavasta tukholmalaisesta BRA Groupista. Kaupan jälkeen Kuusakoskesta tuli Pohjoismaiden suurin purkupalveluja tarjoava yritys.[10]
2011–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2013 Kuusakoski osti raisiolaisen betoni-, tiili- ja asfalttijätteen kierrätykseen ja murskaukseen erikoistuneen Kivikolmio Oy:n. Yritys jatkoi liiketoimintaansa Kuusakoski-konserniin kuuluvana itsenäisenä yhtiönä.[11]
Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto kasvoi 16 prosenttia. Kasvua selitti metallien kallistuminen ja maailman ja Suomen talouden kasvu.[12]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuusakoski toimii 11 maassa.[6] Vuonna 2020 se työllisti Suomessa 540 henkilöä ja ulkomailla 1256 henkilöä.[2]
Kuusakoski Group -konserniin kuuluvat[2]
- kierrätysliiketoimintaa harjoittava Kuusakoski Oy ja sen tytäryhtiöit
- valimoliiketoimintaa harjoittava Alteams Oy ja sen tytäryhtiöt ja
- kiinteistöyhtiöt Jokirantakiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Lahden Norokatu 5.
Kuusakoski Group -konsernin emoyhtiön, Kuusakoski Group Oy:n, omistaa Kuusakosken suku. Kuusakoski Oy tytäryhtiöineen muodostaa kierrätysliiketoimintakonsernin ja Alteams Oy tytäryhtiöineen valimoliiketoimintakonsernin.[2] Alteams valmistaa valukomponentteja muun muassa matkapuhelin- ja ajoneuvoteollisuudelle.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusakoski kerää kierrätettävät materiaalit, prosessoi ne ja toimittaa ne teollisuuden raaka-aineiksi. Tärkeimpiä tuotteita ovat kierrätysteräs, ruostumaton teräs ja alumiinivaluseokset teräs- ja valimoteollisuuden tarpeisiin. Metallien ohella Kuusakoski kierrättää muun muassa rakennusjätettä ja kuitumateriaaleja. Lisäksi Kuusakoski valmistaa metallien kierrätykseen sekä ympäristön huoltoon käytettäviä laitteita ja laitoksia. Kuusakoski tuottaa myös yrityksille ja yksityishenkilöille erilaisia lisäarvopalveluja, kuten tietoturvallisia tuhoamispalveluja.
Vuonna 2018 autojen romutus oli Kuusakosken kasvavia liiketoiminta-alueita. Autotuojat ja -teollisuus ry:n[13] järjestämän Romutuspalkkio-kampanjan myötä vanhoja autoja vaihdettiin uusiin ja vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kuusakoski Group Oy Kauppalehti. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ a b c d e f g Kuusakoski Group Oy: Kuusakoski Group Oy vuosikertomus 2020 kuusakoski.com. 2021. Viitattu 17.5.2021.
- ↑ Tuula Laatikainen: Jätteistä tuli hyvä bisnes – sijoittajat heräsivät Kauppalehti. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ a b Josi Tikkanen: Kuusakoski Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu Kauppalehti. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ a b Ilkka Sinervä: Kuusakosken valimoryhmästä tulee Alteams Kauppalehti. Viitattu 14.5.2019.
- ↑ a b c d e Historia – Kuusakoski www.kuusakoski.com. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ a b Kuusakoski perustettu 1914, s. 12–13. Kuusakoski Oy, 1994.
- ↑ Kuusakoskella erittäin kovan kasvun vuosi Helsingin Sanomat. 27.4.2005. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Kuusakoski investoi Espoon Ekoparkin toimintaan Helsingin Sanomat. 3.3.2005. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Kauppalehti: Kuusakoski osti purkajan Tukholmasta Kauppalehti. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Josi Tikkanen: Kuusakoski osti kierrätysyhtiön Kauppalehti. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ a b Pekka Lähteenmäki: Romuyhtiö Kuusakoski nuuhkii uutta liiketoimintaa Trumpin ja Kiinan-politiikasta Talouselämä. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Romutetusta autosta kuuluu saada romutustodistus – Kuusakoski www.kuusakoski.com. Viitattu 16.5.2019.