Kesuura
Kesuura (m.kreik. τομή, tomē, lat. caesura, ”leikkaus”) on runosäkeessä oleva tauko, joka merkitään säekaavaan kahdella pystyviivalla ||. Se ilmenee sananloppuna, ja sen kohdalla voi olla myös välimerkki, kuten pilkku tai piste. Kesuura ei siis voi osua sanan keskelle, mutta se voi osua metronin keskelle. Kesuura voi olla säkeen keskellä tai enemmän säkeen alku- tai loppupuolella. Kaikissa säkeissä kesuuraa ei ole.[1][2][3]
Kreikkalaisessa metriikassa kesuuraksi kutsutaan erityisesti sananloppua, joka osuu metronin keskelle, kun taas kahden metronin väliin osuvaa sananloppua kutsutaan nimellä diereesi (διαίρεσις, diairesis). Kahden tavun kohtaa, johon ei saa tulla sananloppua, kutsutaan nimellä zeugma (ζεῦγμα) eli silta.[3][4]
Kesuuraa kutsutaan maskuliiniseksi kesuuraksi, jos sitä edeltää painollinen tavu, ja feminiiniseksi kesuuraksi, jos sitä edeltää painoton tavu.[2]
Kesuuroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monilla kesuuroilla on nimi. Daktyylisessä heksametrissä esiintyy muun muassa seuraavia lajeja olevia kesuuroita (
= lyhyt tavu, 
= pitkä tavu, 
= anceps eli lyhyt tai pitkä tavu; suomennos annettu vain mikäli kesuura osuu samaan kohtaan):[4]
Trithemimeres (τριημιμερής, triēmimerēs, lat. caesura semiternaria), toisen metronin pitkän tavun jälkeen
| || | | | | 
Esimerkiksi:
- ἡρώων, αὐτοὺς δὲ ἑλώρια τεῦχε κύνεσσιν
- hērō|ōn, || au|tūs de he|lōria | teukhe ky|nessin
- sankari|en, || heist' | itses|tään teki | koirien | riistan[5]
Penthemimeres (πενθημιμερής, penthēmimerēs,[6] lat. caesura semiquinaria), kolmannen metronin pitkän tavun jälkeen
- | | || | | |
Esimerkiksi:
- μῆνιν ἄειδε θεὰ Πηληϊάδεω Ἀχιλῆος
- mēnin a|eide the|a || Pē|lēïa|deō Akhi|lēos
- Laulaos, | oi runo|tar, || viha | Peleun | poian A|khilleun[7]
- Arma vi|rumque ca|no || Troi|ae qui | primus ab | oris
- Taistelut | kerron ja | sen, || mikä | mies pako | laisena | Troijan[8]
Kata triton trokhaion (κατὰ τρίτον τροχαῖον, lat. caesura trochaica), kolmannen metronin ensimmäisen lyhyen tavun jälkeen
- | | || | | |
Esimerkiksi:
- ἐξ οὗ δὴ τὰ πρῶτα διαστήτην ἐρίσαντε
- eks hū | dē ta | prōta || di|astē|tēn eri|sante[9]
- frangeret | inde|prensus ‖ et | inreme|abilis | error[10]
Hefthemimeres (ἑφθημιμερής, hefthēmimerēs,[11] lat. caesura semiseptinaria), neljännen metronin pitkän tavun jälkeen
- | | | || | |
Esimerkiksi:
- Ἀτρεΐδης τε ἄναξ ἀνδρῶν καὶ δῖος Ἀχιλλεύς.
- Atreï|dēs te a|naks and|rōn || kai | dios A|khilleus.[12]
Bukolinen diereesi (lat. caesura bucolica), neljännen metronin jälkeen
- | | | || |
Esimerkiksi:
- In nova | fert ani|mus mu|tatas || dicere | formas[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: τομή An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Kesuura Tieteen termipankki. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b Kaimio, Maarit & Sironen, Erkki: Kreikkalaisen metriikan alkeet. Klassillisen filologian laitos, Helsingin yliopisto, 1982/2002.
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kesuura”, Antiikin käsikirja, s. 258–259. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Homeros: Ilias 1.4. Suomennos Otto Manninen.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: πενθημιμερής A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Homeros: Ilias I.1. Suomennos Otto Manninen.
- ↑ Vergilius: Aeneis I.1. Suomennos Alpo Rönty.
- ↑ Homeros: Ilias I.6.
- ↑ Vergilius: Aeneis V.591.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἑφθημιμερής A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Homeros: Ilias I.7.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia I.1.