Kesäolympialaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kesäolympialaiset ovat kesäurheilulajeissa käytävät olympialaiset kisat. Kesäolympialaiset on järjestetty vuodesta 1896 lähtien neljän vuoden välein lukuun ottamatta vuosien 1916, 1940 ja 1944 kisoja, jotka peruuntuivat maailmansotien takia, sekä vuoden 2020 kisoja, jotka siirrettiin vuoteen 2021 koronaviruspandemian takia.

Kesäolympialaiset järjestetään nykyisin yleensä heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana, ja ne kestävät runsaat kaksi viikkoa. Viimeisimmät kesäolympialaiset olivat vuoden 2024 kisat, jotka järjestettiin Pariisissa. Seuraavat kisat järjestetään Los Angelesissa heinäkuussa 2028.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset kisat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Olympian kisojen syntysijoilla Kreikassa 1896. Kisat olivat pienimuotoiset ja vain 14 maata osallistui. Olympiahymni soitettiin ensimmäistä kertaa.[1] Vuoden 1900 Pariisin olympialaiset ja 1904 St. Louisin olympialaiset järjestettiin maailmannäyttelyjen oheistapahtumina useiden kuukausien aikana, joten kisatunnelma ja kilpailutapahtumien katsojamäärät jäivät vaatimattomiksi. Useissa lajeissa kilpailtiin erimaalaisissa sekajoukkueissa. Naiset osallistuivat kisoihin ensimmäistä kertaa vuonna 1900. Vuoden 1904 kisoissa jaettiin ensimmäiset olympiamitalit, ja lajimäärä jatkoi kasvuaan.[2][3]

Kisojen suosio kasvaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Köydenveto kuului Tukholman 1912 kesäolympialaisten ohjelmaan.

Lontoon olympialaiset 1908 olivat aikaisempiin kisoihin nähden suuri menestys, ja olympialiike alkoi saavuttaa niiden myötä maailmanlaajuista mainetta. Suomi osallistui olympialaisiin tuolloin ensimmäistä kertaa, ja Verner Weckman otti kultaa painissa[4].[5] Tukholman olympialaiset 1912 olivat niin ikään onnistuneet ja ensimmäiset, joihin osallistui urheilijoita kaikista viidestä maanosasta. Kisoissa oli myös ensimmäistä kertaa käytössä automaattinen ajanotto ja maalikamera.[6]

Vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisissa otettiin käyttöön olympialippu ja olympiavala. Suomi nousi näissä kisoissa urheilun suurvaltojen joukkoon etenkin Paavo Nurmen urotekojen myötä[7].[8] Pariisin kesäkisoissa 1924 osanottajamaiden lukumäärä oli noussut jo 44:ään, urheilijoiden määrä 3089:ään ja kilpailujen määrä 126:een. Kisat päätettiin ensimmäistä kertaa nykyisen kaltaisella päättäjäistilaisuudella.[9] Amsterdamin kisoissa 1928 nähtiin olympiatuli ensimmäisen kerran, ja avajaisten marssijärjestykseksi otettiin nykyinen, jossa Kreikka marssii stadionelle ensin ja isäntämaa viimeiseksi. Naisurheilijoiden määrä kasvoi voimakkaasti.[10]

Los Angelesin kesäolympialaiset 1932 houkuttelivat syrjäisen pitopaikkansa johdosta puolet vähemmän kilpailijoita kuin aikaisemmat, mutta järjestelyt olivat onnistuneet ja katsojaluvut suuret. Kisat vietiin entisestä poiketen läpi vain 16 päivässä, mikä jäikin käytännöksi. Uutuutena nähtiin myös palkintokoroke ja voittajan liputus.[11] Berliinin kesäkisat 1936 saivat poliittisen sävyn kansallissosialistien käytettyä niitä propagandatarkoituksiin. Kisat muistetaan etenkin Jesse Owensin suorituksista, maineikkaasta olympiafilmistä ja kisojen televisioinnista. Olympiatuli tuotiin kisoihin ensimmäistä kertaa Kreikan Olympiasta soihtuviestinä, ja uusia lajeja tuli yhä ohjelmaan, kuten koripallo ja käsipallo.[12]

Sodanjälkeiset kisat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen kesäolympialaisia jatkettiin Lontoossa 1948. Uutta olivat lähtötelineet ja katettu uintistadion. Sodan hävinneet Saksa ja Japani eivät osallistuneet, ja maita oli mukana 69 ja urheilijoita 4104, joista naisia vielä vain 390.[13] Helsinki järjesti kesäkisat 1952, ja urheilun tuleva suurvalta Neuvostoliitto osallistui ensimmäistä kertaa.[14] Melbournen kesäkisat 1956 olivat ensimmäiset eteläisellä pallonpuoliskolla, ja ne järjestettiinkin vasta marras–joulukuussa. Esteratsastus jouduttiin kuitenkin järjestämään Tukholmassa Australian tiukkojen karanteenilakien vuoksi. Saksat osallistuivat kisoihin yhteisellä joukkueella, mutta kisoissa nähtiin joidenkin maiden poliittisia boikotteja.[15]

Rooman kesäkisat 1960 toivat kisat taas antiikin ajan maisemiin. Television yleistymisen myötä kisat tavoittivat miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa.[16] Tokio järjesti 1964 ensimmäiset kisat Aasiassa. Suoritusvälineiden tekniikka jatkoi kehitystään, ja muun muassa lentopallo ja judo nähtiin kisoissa ensimmäistä kertaa.[17] Meksikon kesäolympialaiset 1968 järjestettiin 2300 metrin korkeudessa, mikä vaikutti etenkin pika- ja kestävyysjuoksujen tulostasoon. Kisat muistetaan etenkin Bob Beamonin haamuhypystä pituushypyssä. Saksan demokraattinen tasavalta kilpaili ensimmäistä kertaa omalla joukkueellaan, ja Etelä-Afrikkaa ei päästetty osallistumaan maan rotuerottelujärjestelmän vuoksi. Yleisurheilijat kilpailivat ensimmäistä kertaa tartan-radalla, voittajat joutuivat ensimmäisen kerran doping-testeihin, ja sähköinen ajanotto otettiin virallisesti käyttöön. Kisoissa nähtiin myös poliittisia protesteja.[18]

Boikottien ja tragedian ajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Münchenin kisoissa 1972 koettiin tragedia, kun 11 israelilaisosanottajaa sai surmansa terroriteossa. Suomalaisittain kisat muistetaan etenkin Lasse Virénin kahdesta olympiakultamitalista[19]. Kisoihin osallistui jo 121 maata ja 7134 urheilijaa.[20] Vuoden 1976 Montréalin kesäkisat kärsivät Afrikan maiden boikotista[21], vuoden 1980 Moskovan olympialaiset länsimaiden boikotista[22] ja vuoden 1984 Los Angelesin kesäkisat sosialististen maiden boikotista, vaikka osanottajamaita olikin jo 140. Los Angelesin kisat tuottivat kuitenkin 223 miljoonan dollarin voitot ja aloittivat uuden ajan olympialaisten historiassa. Kisat muistetaan etenkin Carl Lewisin neljästä kultamitalista yleisurheilussa.[23]

Nykyaikaiset kesäolympialaiset vakiintuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain Dream Team toi NBA-sarjan koripallotähdet vuoden 1992 kesäolympialaisiin.

Soulin kesäkisoissa 1988 suuret boikotit olivat jo mennyttä aikaa, vaikka muutama sosialistimaa, merkittävimpänä Kuuba, kisoista jättäytyikin pois. Doping nousi otsikoihin kanadalaisen Ben Johnsonin jäätyä kiinni anabolisista steroideista. Ammattilaisurheilijat saivat osallistua tennikseen, ja pöytätennis tuli kisaohjelmaan ensimmäistä kertaa.[24] Vuoden 1992 Barcelonan kesäkisoissa ei boikotteja enää nähty, ja Etelä-Afrikkakin sai taas osallistua. Entisen Neuvostoliiton maat osallistuivat kisoihin IVY-nimisellä yhteisjoukkueella. Kisat muistetaan myös Yhdysvaltain Dream Team -koripallojoukkueesta.[25] Atlantan kesäkisoihin 1996 osallistuivat kaikki 197 kansallista olympialiittoa.[26]

Sydneyn 2000 kesäkisoihin osallistui jo yli 10 000 urheilijaa, ja Koreat kilpailivat yhdistetyllä joukkueella. Taekwondo ja naisten painonnosto kuuluivat ensimmäistä kertaa mukana olleisiin lajeihin.[27] Kreikka sai vuoden 2004 kisat järjestettäväkseen. Kisojen televisiointi laajeni edelleen, ja kisoja katsoi televisiosta jo 3,9 miljardia ihmistä. Michael Phelps aloitti kisoissa historiallisen mitaliputkensa voittamalla kuusi kultamitalia uinnissa.[28] Pekingin kesäkisat 2008 muistetaan muun muassa Linnunpesä-stadionistaan ja Usain Boltin pikajuoksusuorituksista.[29] Lontoon kesäkisat 2012 olivat myös suuri menestys, ja Michael Phelps nousi kaikkien aikojen olympiamitalistiksi.[30]

Yhdysvallat on mitalitilaston perusteella kesäolympialaisten menestynein maa – se on saanut vuoteen 2016 mennessä 1022 kultamitalia ja yhteensä 2521 mitalia. Neuvostoliitto on saanut 395 kultamitalia ja Iso-Britannia 263. Väkilukuun suhteutettuna eniten mitaleja on saavuttanut Suomi.

Luettelo kesäolympialaisista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat.
  Maa on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia
  Maa on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia
• = Kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia
• = Kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Ateena, Lontoo, Los Angeles, Pariisi ja Tokio).
Järjestys Vuosi Isäntä Avaaja Päivämäärät Osanottajavaltioiden lukumäärä Urheilijoiden lukumäärä Urheilumuotoja Lajeja Kilpailuja
Yhteensä Miehet Naiset
I[31] 1896 Kreikan kuningaskunta Ateena, Kreikka kuningas Yrjö I 6.–15. huhtikuuta 14 241 241 0 9 10 43
II [32] 1900 Ranska Pariisi, Ranska – 14. toukokuuta – 28. lokakuuta 24 997 975 22 19 20 85
III[33] 1904 Yhdysvallat St. Louis, Yhdysvallat kuvernööri David R. Francis 1. heinäkuuta – 23. marraskuuta 12 651 645 6 16 17 94
IV[34] 1908 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Britannia kuningas Edvard VII 27. huhtikuuta – 31. lokakuuta 22 2008 1971 37 22 25 110
V[35] 1912 Ruotsi Tukholma, Ruotsi kuningas Kustaa V 6.–22. heinäkuuta 28 2407 2359 48 14 18 102
VI 1916 Isäntäkaupunkina Saksan keisarikunta Berliini, Saksa; 1916 ei voitu järjestää ensimmäisen maailmansodan takia
VII[36] 1920 Belgia Antwerpen, Belgia kuningas Albert I 20. huhtikuuta – 12. syyskuuta 29 2626 2561 65 22 29 156
VIII[37] 1924 Ranska Pariisi, Ranska presidentti Gaston Doumergue 4. toukokuuta – 27. heinäkuuta 44 3089 2954 135 17 23 126
IX[38] 1928 Alankomaat Amsterdam, Alankomaat prinssi Henrik 28. heinäkuuta – 12. elokuuta 46 2883 2606 277 14 20 109
X[39] 1932 Yhdysvallat Los Angeles, Yhdysvallat varapresidentti Charles Curtis 30. heinäkuuta – 14. elokuuta 37 1332 1206 126 14 20 117
XI[40] 1936 Saksa Berliini, Saksa valtakunnankansleri Adolf Hitler 1.–16. elokuuta 49 3963 3632 331 19 25 129
XII 1940 Isäntäkaupunkina Suomi Helsinki, Suomi; 1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia
XIII 1944 Isäntäkaupunkina Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Britannia; 1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia
XIV[41] 1948 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Britannia kuningas Yrjö VI 29. heinäkuuta – 14. elokuuta 59 4104 3714 390 17 23 136
XV[42] 1952 Suomi Helsinki, Suomi presidentti Juho Kusti Paasikivi 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 69 4955 4436 519 17 23 149
XVI[43] 1956 Australia Melbourne, Australia Edinburghin herttua Philip 22. marraskuuta – 8. joulukuuta 72 3314 2938 376 17 23 151
XVII[44] 1960 Italia Rooma, Italia presidentti Giovanni Gronchi 25. elokuuta – 11. syyskuuta 83 5338 4727 611 17 23 150
XVIII[45] 1964 Japani Tokio, Japani keisari Hirohito 10.–24. lokakuuta 93 5151 4473 678 19 25 163
XIX[46] 1968 Meksiko México, Meksiko presidentti Gustavo Díaz Ordaz 12.–27. lokakuuta 112 5516 4735 781 18 24 172
XX[47] 1972 Saksa München, Saksan liittotasavalta presidentti Gustav Heinemann 26. elokuuta – 10. syyskuuta 121 7134 6075 1059 21 28 195
XXI[48] 1976 Kanada Montreal, Kanada kuningatar Elisabet II 17. heinäkuuta – 1. elokuuta 92 6084 4824 1260 21 27 198
XXII[49] 1980 Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto pääsihteeri Leonid Brežnev 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 80 5179 4064 1115 21 27 203
XXIII[50] 1984 Yhdysvallat Los Angeles, Yhdysvallat presidentti Ronald Reagan 28. heinäkuuta – 12. elokuuta 140 6829 5263 1566 21 29 221
XXIV[51] 1988 Etelä-Korea Soul, Etelä-Korea presidentti Roh Tae-woo 17. syyskuuta – 2. lokakuuta 159 8391 6197 2194 23 31 237
XXV[52] 1992 Espanja Barcelona, Espanja kuningas Juan Carlos I 25. heinäkuuta – 9. elokuuta 169 9356 6652 2704 25 34 257
XXVI[53] 1996 Yhdysvallat Atlanta, Yhdysvallat presidentti Bill Clinton 19. heinäkuuta – 4. elokuuta 197 10318 6806 3512 26 37 271
XXVII[54] 2000 Australia Sydney, Australia kenraalikuvernööri William Deane 15. syyskuuta – 1. lokakuuta 199 10651 6582 4069 28 40 300
XXVIII[55] 2004 Kreikka Ateena, Kreikka presidentti Konstantínos Stefanópoulos 13.–29. elokuuta 201 10625 6296 4329 28 40 301
XXIX[56] 2008 Kiina Peking, Kiina presidentti Hu Jintao 8.–24. elokuuta 204 10942 6305 4637 28 41 302
XXX[57] 2012 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Britannia kuningatar Elisabet II 27. heinäkuuta – 12. elokuuta 204 10568 5892 4676 26 39 302
XXXI[58] 2016 Brasilia Rio de Janeiro, Brasilia varapresidentti Michel Temer 5.–21. elokuuta 207 11303 6179 5059 28 41 306
XXXII 2021 Japani Tokio, Japani keisari Naruhito 23. heinäkuuta - 8. elokuuta 206 11656 5892 5494 33 50 339
XXXIII 2024 Ranska Pariisi, Ranska presidentti Emmanuel Macron 26. heinäkuuta - 11. elokuuta 206 10714 5357 5357 32 47 329
XXXIV 2028 Yhdysvallat Los Angeles, Yhdysvallat 21. heinäkuuta – 6. elokuuta tuleva tapahtuma
XXXV 2032 Australia Brisbane, Australia 23. heinäkuuta – 8. elokuuta tuleva tapahtuma

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Athens 1896 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  2. ↑ Paris 1900 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  3. ↑ St. Louis 1904 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  4. ↑ Hämäläinen, s. 58
  5. ↑ London 1908 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  6. ↑ Stockholm 1912 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  7. ↑ Hämäläinen, s. 73–75
  8. ↑ Antwerp 1920 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  9. ↑ Paris 1924 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  10. ↑ Amsterdam 1928 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  11. ↑ Los Angeles 1932 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  12. ↑ Berlin 1936 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  13. ↑ London 1948 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  14. ↑ Helsinki 1952 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  15. ↑ Melbourne 1956 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  16. ↑ Rome 1960 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  17. ↑ Tokyo 1964 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  18. ↑ Mexico City 1968 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  19. ↑ Hämäläinen, s. 158
  20. ↑ Munich 1972 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  21. ↑ Montréal 1976 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  22. ↑ Moscow 1980 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  23. ↑ Los Angeles 1984 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  24. ↑ Seoul 1988 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  25. ↑ Barcelona 1992 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  26. ↑ Atlanta 1996 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  27. ↑ Sydney 2000 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  28. ↑ Athens 2004 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  29. ↑ Beijing 2008 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  30. ↑ London 2012 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  31. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1896
  32. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1900
  33. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1904
  34. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1908
  35. ↑ http://www.olympic.org/stockholm-1912-winter-olympics
  36. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1920
  37. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1924
  38. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1928
  39. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1932
  40. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1936
  41. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1948
  42. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1952
  43. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1956
  44. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1960
  45. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1964
  46. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1968
  47. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1972
  48. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1976
  49. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1980
  50. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1984
  51. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1988
  52. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1992
  53. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1996
  54. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=2000
  55. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=2004
  56. ↑ http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=1&OLGY=2008
  57. ↑ http://www.olympic.org/london-2012-summer-olympics
  58. ↑ http://www.olympic.org/rio-2016-summer-olympics
Kesäolympialaisten isäntäkaupungit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kesäolympialaiset&oldid=22884680”