Kenttärata
Kenttärata on sotilaskäyttöön rakennettu, useimmiten väliaikainen, kevytrakenteinen ja kapearaiteinen rautatie. Kenttäradan tarkoituksena on helpottaa sotahuollon kuljetuksia muun rataverkon ja rintaman välillä, sekä juoksuhaudoissa.
Rautateitä on käytetty sodassa jo esimerkiksi vuosina 1861-1865 käydyssä Yhdysvaltojen sisällissodassa, mutta koska varsinaisten rautateiden rakentaminen oli hidasta ja niihin liittyvät suuret rakennukset houkuttelivat vihollista, ne yleensä päätyivät tykinkantaman ulottumattomiin. Ensimmäisessä maailmansodassa 1910-luvulla sodan molemmat pääosapuolet olivat ottaneet käyttöönsä kapearaiteisia kenttäratoja helpottaakseen ja nopeuttaakseen esimerkiksi ammuksien, sekä haavoittuneiden kuljetuksia. Kapearaiteiset kenttäradat olivat nopeasti rakennettavissa ja muuteltavissa, joka mahdollisti niiden käytön myös juoksuhaudoissa.
Suomessa käytössä olleita kenttäratoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata oli Natsi-Saksan vuosina 1942-1944 rakennuttama 178 km:n mittainen kenttärata. Rata alkoi keskeneräisen Taivalkosken-Ämmänsaaren radan päätteenä sillä hetkellä olleelta Hyrynsalmen rautatieasemalta ja jatkui lähelle Kuusamon nykyistä keskustaa. Vuonna 1944 avatun radan rakensivat saksalaiset kuritusvangit ja venäläiset sotavangit. Saksalaiset räjäyttivät sen vielä samana vuonna.
Ylä-Syvärin kenttärata oli suomalaisten vuosina 1942-1944 rakennuttama 71,6 km:n mittainen kenttärata. Rata alkoi Muurmannin radan varrella olleelta Pajusuon liikennepaikalta ja kulki Jyvenjoen kautta lähelle Äänisen rantaa. Jyvenjoelta oli myös erillinen sivuraide Syvärin rantaan. Radan rakentaminen olikin luultua hitaampaa ja helmikuun 11. 1944 avattu rata jouduttiin hylkäämään jo kesäkuussa 1944.
Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata, sekä Ylä-Syvärin kenttärata olivat molemmat kapearaiteisia 750:mm:n raideleveydelle rakennettuja ratoja. Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata oli Suomen pisin kenttärata, sekä Suomen pisin koskaan rakennettu kapearaiteinen rata. Molemmat radat ovat suurimmalta osalta tuhoutuneet ja kalustot hävinneet.
| Rautatien nimi tai nimitys | Toiminnassa | Raideleveys | Pituus | Huomautukset |
|---|---|---|---|---|
| Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata | 1944–1944 | 750 mm | 178 km | Saksalaiset rakensivat ja tuhosivat |
| Ylä-Syvärin kenttärata | 1944–1944 | 750 mm | 71,6 km | Jäi Neuvostoliitolle Suomen vetäytyessä |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Westerlund, Lars: Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-1944, s. 167. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 9789513142773
- Westwood, John: Railways at War. San Diego, California: Howell - North Books, 1980. ISBN 0-8310-7138-9 (englanniksi)