Kansainvälisesti tärkeä lintualue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”IBA” ohjaa tänne. ”Iba” on myös ibanin kielen ISO 639 -kielikoodi. IBA voi tarkoittaa myös kansainvälistä nyrkkeilyliittoa.
IBA-logo

Kansainvälisesti tärkeä lintualue eli Important Bird and Biodiversity Area (IBA) on BirdLife Internationalin perustama hanke, jossa tunnistetaan ja suojellaan tärkeitä lintukohteita. IBA-alueita on määritelty noin 10 000, ja alueista 100 sijaitsee Suomessa.

Yleistä IBA:sta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IBA-alueen valintakriteerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mietoistenlahti on yksi Suomen sadasta IBA-alueesta.

IBA-alueet määritellään kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan. IBA-alueen tulee täytyy yksi kolmesta seuraavista vaatimuksista.

  • Alueen tulee antaa asuinpaikka kansainvälisesti vaarantuneella lajille.
  • Alueella pitää olla suuri muuttolintujen, rantalintujen tai merilintujen keskittymä.
  • Alueella elää iso määrä pienelle alueelle keskittyneitä lintulajeja.

IBA-alueiden jatkuvat tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • alueiden linnustonsuojeluarvon turvaaminen
  • alueiden turvaaminen uhkatekijöitä vastaan
  • alueiden saaminen osaksi virallista suojeluverkostoa
  • alueiden linnuston seuraaminen

Käytännön tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tiedon keruu kirjallisuudesta
  • Yhteistyö asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa
  • Hoitosuunnitelmien teko ja toteutus
  • Alueiden lintulaskennat ja lintukantojen seuranta
  • Kansallisen IBA tietokannan ylläpito
  • Alueisiin liittyvän tiedon julkaiseminen
  • Linnustonsuojelun ja luonnonsuojelun edistäminen hankkeen avulla

Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tärkeät lintualueet eli Finnish Important Bird Areas (FINIBA) ovat kansallisesti tärkeitä lintualueita Suomessa. Niitä on yhteensä 411 ja kaikki Suomen 97 IBA-aluetta kuuluu niihin. Suomessa hanketta tekee BirdLife Suomen ohella yhteistyönä Suomen ympäristökeskus. Yksittäisten laskijoiden lisäksi aineistoa on saatu muun muassa Metsähallitukselta ja Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]