Käsikivet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Käsikivet ovat käsikäyttöisiä jauhinkiviä, joita käytettiin erityisesti jauhojen valmistuksessa.[1]
Käsikivien alkeellisin muoto oli sylinterimäinen jauhinkivi, jota rullattiin jyvien yli edestakaisin.[2] Tehokkaampi tapa oli kahden päällekkäisen kiekkomaisen kiven pyörittäminen vastakkain. Tällaisten käsikivien ylemmän kiven navassa oli aukko, johon jauhettavat jyvät kaadettiin. Valmis jauho tuli ulos laitteen ulkoreunoilta. Samalla pieniä kivensiruja joutui jauhoihin, mikä kulutti ihmisten hampaita.[3] Arkeologit voivat arvioida tuon ajan ihmisten luurankojen hampaiden kulumisen perusteella, kuinka vanhaksi ihmiset ovat eläneet.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ihmisen värikkäät vaiheet. suom. Ilkka Salama, Tuulikki Valta; toim. Matti Konttinen. S. 23, 54, 195. Helsinki Valitut Palat 1998. ISBN 951-584-325-1
- ↑ Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl. Sivu 51. Helsinki: Otava 1982. ISBN 951-1-06987-X
- ↑ Ötzillä oli huonot hampaat Tieteen Kuvalehti. Historia 5.8.2013. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Luut lavertelevat Rengon vainajista. Tiede 4.10.2011. Viitattu 21.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käsikivet Wikimedia Commonsissa
