Hallintotiede
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Ei mainita mistä mikäkin tieto peräisin, vaan sanotaan ympäripyöreästi "katso" |
Hallintotiede on Suomessa esiintyvä yhteiskuntatieteellinen tutkimusalue ja vuodesta 1994 alkaen myös yliopistollinen oppiaine, joka lukeutuu yhdeksi hallintotieteistä eli hallintotieteellisistä oppiaineista. Tieteellisen tutkimuksen kohdealueiden kannalta hallintotieteessä on kysymyksessä hallinnon tutkimus. Hallintotieteen mielenkiinnon kohteista mainittakoon päätöksenteko, hallintojärjestelmät, organisaatiot, hallinta eli governance, johtaminen yleisesti ja strateginen johtaminen, erityisesti julkisella sektorilla.
Perinteisesti hallintotieteen ja sitä oppiaineena suoraan edeltäneen julkishallinnon tarkastelun kohteina ovat Suomessa olleet valtion ja kuntien organisaatiot, eli julkishallinto. Kysymykseen tulee hallintotieteessä kuitenkin myös järjestöjen ja yritystenkin hallintoa koskeva tarkastelu. Kohteina voivat olla niin paikalliset, alueelliset, kansalliset ja valtiolliset, monikansalliset ja ylikansalliset organisaatiot ja lisäksi myös määrätyt muut kohteet.
Hallintotiedettä opetetaan yliopistoissa. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa hallintotiedettä voi opiskella pääaineena hallintotiede, julkisoikeus, kunta- ja aluejohtaminen, julkinen talousjohtaminen ja ympäristöpolitiikka ja aluetiede[1].
Vaasan yliopistossa puolitoista vuosikymmentä alun perin sovelletun julkishallinto-nimekkeen jälkeen käytetyn oppiainenimekkeen 'hallintotiede' korvasi 1.8.2010 alkaen nimeke julkisjohtaminen.
Yliopistolliset oppiaineet terveyshallintotiede (Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto) ja sosiaalihallintotiede (Kuopion yliopisto) kuuluvat Suomessa voimassa olevien tutkimus- ja opetusalojen jaottelujen mukaan nimekkeistään huolimatta terveystieteisiin. Sen sijaan hallintotieteisiin ne eivät tuolta kannalta lukeudu. Vaasan yliopiston oppiaine sosiaali- ja terveyshallinto on sen sijaan yksi hallintotieteellisistä oppiaineista tutkintonimikettään ajatellen.
Hallintotiede tieteiden kentässä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esiintyminen Euroopassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimekkeelle 'hallintotiede' on muodostunut Suomessa kaksi merkitystä. Yhtäältä on kysymys tutkimusalueesta ja yliopistollisesta oppiaineesta. Toisaalta Suomen Akatemia soveltaa tutkimusalueluokituksessaan yksilöllistä nimekettä 'hallintotiede' (tutkimusaluenumero 6111) tarkoittaessaan kaikkia toistakymmentä Suomessa tutkittavaa ja opetettavaa hallintotiedettä ja lisäksi kenties myös huomattavaa osaa muusta hallinnon tutkimuksesta.
Muissa maissa ei oppiainetta hallintotiede sellaisenaan esiinny, mutta vertailukohteita on kuitenkin runsaasti. Niistä mainittakoon Public Administration, joka on perinteisesti suomennettu nimekkeellä julkishallinto, Public Policy, Public Affairs, Public Service ja hollanninkielisellä alueella laajalti levinnyt bestuur eli bestuurskunde, kirjaimellisesti 'ohjaus' mutta itse kuitenkin asiassa yhtä kuin 'hallinto'. Missään muussa maassa ei esiinny erityistä hallintotieteellistä tutkimus- ja koulutusalaa toisin kuin sen sijaan Suomessa. Muissa Pohjoismaissa hallinnon tutkimus on useimmissa yliopistoissa sijoitettu otsakkeen statsvetenskap eli kirjaimellisesti valtiotiede alle joko yhteydessä tai yhteydettä valtio-oppiin eli politiikan tutkimukseen. Suomen olosuhteista poiketen eräissä muissa maissa julkisen hallinnon kysymykset kelpaavat laajalti myös liiketaloustieteellisen tutkimuksen kohteiksi kuten on asian laita esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
Nimenomaan tutkimusalueena ja oppiaineena hallintotieteen lähitieteistä mainittakoon sosiologia, joiltakin osin valtio-oppi eli politiikan tutkimus sekä muun muassa määrättyjä johtamisen kysymyksiä ajatellen psykologia. Kun puolestaan tarkastellaan laaja-alaisemmin Suomessa esiintyviä kaikkiaan kymmentä hallintotieteellistä oppiainetta, lähitieteisiin on luettava myös kansantaloustiede, liiketaloustieteet eli kauppatieteet, oikeustieteellisiä tutkintoja tuottavat oikeustieteelliset oppiaineet sekä eräät luonnontieteet kuten maantiede hallintotieteelliselle aluetiede-nimiselle oppiaineelle sekä eräät muut luonnontieteet ja osin myös teknilliset tieteet hallintotieteelliselle ympäristöpolitiikka-oppiaineelle.
Nimeke 'hallintotiede'
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallintotiedettä sellaisenaan tunnetaan muualla maailmassa toisinkin lähikäsittein. Hallintotiedettä asemoidaan usein eri tavoin kuin Suomessa, mutta kuitenkin myös vakiintuneena tutkimusalueena ja akateemisena oppiaineena. Saksan kielen termi Verwaltungswissenschaft kehkeytyi alkujaan menneiden vuosisatojen ruhtinashovien hallinnan käyttöön silloisten kirjoittajien halutessa korostaa tarjoamiensa lähestymistapojen tieteellisyyttä. Tosin vanhemmassa saksan kielessä sana Wissenschaft viittasi yhtä paljon johonkin doktriiniin eli oppiin kuin siihen, mitä nykyisin tarkoitetaan sanalla 'tiede'. Nyttemmin Verwaltungswissenschaft esiintyy saksankielisellä kielialueella myös eräiden lähinnä valtio-oppiin sijoittuvien koulutusohjelmien määrätyn osion nimenä. Huomattava koulutus- ja tutkimuslaitos on puolestaan Saksan Speyerissa toimiva Hochschule für Verwaltungswissenschaften, siis nimekkeeltään monikollisena.
Ranskan kielessä ilmaus science administrative on pääasiassa nuorempaa perua kuin saksan kielen Verwaltungswissenschaft. Esimerkkinä sanan hallintotiede vastineista muissa kielissä mainittakoon myös monikkomuodossa ilmaistu nimeke International Institute of Administrative Sciences (IIAS). Kysymys on vuonna 1930 perustetusta kansainvälisestä järjestöstä, joka ilmaisee silloisia ja edelleen ajettuja pyrkimyksiä useiden eri alojen asiantuntemuksen yhdistämiseen hallinnon tutkimuksen ja hallintokäytännön ongelmia ratkaistaessa.
Englannin kielessä esiintyi maailmansotien välillä ilmaus science of administration tietyille pyrkimyksille soveltaa tieteellistä otetta siten kuin se tuolloin ilmaistiin hallinnon tutkimuksessa ja käytännön hallinnossa. Huomattavan tieteellisen lehden nimekkeenä puolestaan esiintyy Administrative Science Quartely kuitenkin ilman, että se paikantuisi millekään suorastaan yhtenäiselle, yksittäiselle tutkimusalueelle. Angloamerikkalaisissa yliopistoissa on tutkimus- ja koulutuslinjoja nimellä "Administrative Sciences" eli hallintotieteiden linja.
Virossa omaksuttiin maan saatua takaisin itsenäisyytensä Neuvostoliiton hajotessa tutkimusala- ja oppiainenimeke avaliku haldus, suoraan käännettynä 'julkishallinto' eli yhtä kuin tutkimus- ja opetuskohteen nimi. Erityistä joukkoa hallintotieteellisiä oppiaineita Suomen tapaan ei Virossa ole syntynyt. Itse asiassa tuo oppiaine on nimekkeen kannalta lakkautettu Tarton yliopistosta sillä seurauksella, että se esiintyy enää ainoastaan Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Tallinnan yliopistossa eli entisessä Tallinnan kasvatustieteellisessä korkeakoulussa sekä Tarton yliopistossa oppiainenimekkeenä on nyttemmin riikiteadus eli 'valtiotiede' vastaavaan tapaan kuin Suomesta poiketen muissa Pohjoismaissa, joissa vastaavana kattokäsitteenä esiintyy statsvetenskap.
Hallintotieteen ja muiden hallintotieteiden opetus ja tutkimus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallinnon tutkimusta ja opetusta tarjotaan Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa Turussa.[2] Hallintotiedettä voi opiskella Suomessa nimenomaan tuolla oppiainenimekkeellä kahdessa Suomen yliopistoista: Tampereen yliopistossa ja Lapin yliopistossa. Vaasan yliopistossa oppiainenimekkeenä on siis 1.8.2010 alkaen julkisjohtaminen. Helsingin yliopistossa voi opiskella yleisen valtio-opin aineessa hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla[3].
Hallintotieteissä voi pääaineena olla hallintotiede, hallinto-oikeus, julkisoikeus, finanssihallinto tai finanssioikeus. Hallintotieteiden opetuksessa käsitellään kuntien, valtion ja Euroopan unionin hallintojärjestelmiä sekä myös yleishyödyllisten ja yksityisten organisaatioiden toimintoja. Opintojen sisällöissä ja painotuksissa on eroja yliopistojen välillä.[2]
Ammattikorkeakouluissa hallintotiede ei ole edustettuna sen enempää kuin muutkaan hallintotieteet. Tosin eräiden amk:kien tradenomiopintoihin sisältyy huomattavasti julkista hallintoa koskevaa ainesta.
Tampereen yliopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen yliopiston hallintotieteen ensimmäinen "oppituoli" eli professuuri on Pohjoismaiden vanhin. Se perustettiin oppiaineen julkishallinto oppituolina vuonna 1965. Oppiainenimeke vaihtui hallintotieteeksi vuonna 1994.
Nykyisin hallintotieteellinen tutkinto-ohjelma on osa Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulua. Hakukohteena on hallintotiede. Opintojen aikana on mahdollista valita opintosuunnakseen hallintotiede, julkinen talousjohtaminen, julkisoikeus, kunta- ja aluejohtaminen tai ympäristön ja alueiden politiikka. Näistä kaikista opintosuunnista voi valmistua hallintotieteiden kandidaatiksi, maisteriksi, lisensiaatiksi ja tohtoriksi. Lisäksi Johtamiskorkeakoulun hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa järjestetään neljää maisteriohjelmaa: Korkeakouluhallinnon ja johtamisen maisteriohjelma (KOHAMA), Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma, Turvallisuushallinnon maisteriohjelma ja Master's Degree Programme in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE). Turvallisuushallinnon maisteriohjelma on tarkoitettu poliisitaustaisille henkilöille.
Vaasan yliopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan yliopistossa esiintyi runsaat kymmenen vuotta oppiaine julkishallinto. Se muutti nimekkeensä 'hallintotieteeksi' vuonna 1994. Kuten edellä mainittiin, 1.8.2010 alkaen oppiainenimeke on 'julkisjohtaminen'. Se sekä muut yliopiston hallintotieteelliset oppiaineet sijoittuvat nykyisin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan, jonka muut ainesosat koostuvat yliopiston kielitieteellisistä oppiaineista.
Vaasan yliopistossa hallintotieteellisen oppiaineen julkisjohtaminen erityisosaaminen painottuu aikaisemman oppiaineen hallintotieteen lailla julkisen johtamisen tutkimukseen, hallintoa koskevaan vertailututkimukseen ja kansainvälisen hallinnon kysymyksiin. Julkisjohtaminen-oppiaineeseen on yliopistossa sijoitettu professorit HT Ari Salminen (emeritus) ja HT Esa Hyyryläinen. Opetukseltaan useilta osin julkisjohtamisen kanssa yhtenevän erillisen hallintotieteellisen oppiaineen sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori on HT Pirkko Vartiainen.
Vaasan yliopistossa hallintotieteitä voi opiskella viidessä pääainevaihtoehdossa. Ne ovat aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus sekä sosiaali- ja terveyshallintotiede. Julkisjohtamisessa tarjotaan myös englanninkielistä kansainvälisen hallinnon ja viestinnän kysymyksiin keskittynyttä Intercultural Studies in Communication and Administration (ICS)-maisteriohjelmaa.
Lapin yliopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin yliopistossa hallintotieteessä tarjotaan yleislinjaksi julkishallintoa. Tämän kokonaisuuden yhteydessä toimivat yhdessä hallintotieteelliset erikoistumisalueet eli julkishallinnon tietohallinto ja johtamisen psykologia. Kolmesta hallintotieteen temaattisesta painotusalueesta valmistuu hallintotieteen kandidaatteja, maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita.
Lapin yliopistossa hallintotieteen oppiaine toimii yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Oppiaine on osa opetus- ja tutkimuspoolia, jossa hallintotieteen lisäksi ovat soveltavan psykologian (ts. johtamisen psykologian) ja johtamisen oppiaineet. Lapin yliopiston hallintotieteen oppituolin tausta on vuonna 1985 alkaneessa julkishallinnon oppiaineessa. Hallintotieteen opinnoissa professoreina toimivat vuonna 2013 hallintotieteen professorit HT, PhD Antti Syväjärvi ja HT Jari Stenvall sekä psykologian professori (johtamisen psykologia) PsT Juha Perttula.
Lapin yliopistossa hallintotieteiden pääaineena on nimenomaan hallintotiede. Tietohallinnon teemassa hallintotieteen lähitieteenaloina ja -oppiaineina esiintyvät oikeustiede (oikeusinformatiikka) ja julkisoikeus, kun taas johtamisen psykologiassa lähitieteenalana on soveltava psykologia. Tietohallinto keskittyy tiedon, tietoprosessien, johtamisen, tietotoimijoiden ja informaatioteknologian muodostamaan opetus- ja tutkimuskokonaisuuteen. Johtamisen psykologiassa kyse on ihmisten kohtaamisesta, kokemuksista, ymmärtämisestä ja johtamisesta eli henkilöstöhallinnon näkökulmista.
Työllistyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallintotieteissä suoritettu tutkinto antaa valmiudet johtotehtäviin, hallinnon kehittämiseen ja asiantuntijatehtäviin. Työtehtävinä ovat esimerkiksi talous- ja kuntasuunnittelu sekä henkilöstön johtamis- ja kehittämistehtävät.[2] Hallintotiedettä opiskelleet voivat käytännössä työskennellä useissa ammateissa ja tehtävissä, esimerkiksi suunnittelijana, ylitarkastajana, komisariona ja hallinto-oikeussihteerinä. Valmistuneet ovat usein töissä valtiolla, yrityksissä tai kunnissa.[4]
Hallinnon tutkimuksesta ja alan opetuksesta hallintotieteellisten oppiaineiden ulkopuolella Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Åbo Akademissa opetetaan oppiainetta offentlig förvaltning (kirjaimellisesti julkishallinto). Se on sukua hallintotiede-oppiaineelle samannimisenä kuin oppiaine hallintotieteen edeltäjä Tampereella ja Lapin yliopistossa sekä oppiaine julkisjohtaminen Vaasan yliopistossa. Oppiaine on ÅA:ssa sijoitettu valtiotieteiden laitokseen (statsvetenskapliga institutionen). Oppiaineen erityiset osaamisalueet ovat kunnallis- ja ympäristöhallinto. Tutkintonimekkeenä on politices kandidat, magister, licentiat ja doktor eli kirjaimellisesti kysymys on 'valtiotieteellisistä' tutkinnoista. Oppiaineen professoriksi on nimitetty PD Marko Joas.
Helsingin yliopistossa oppiaine yleinen valtio-oppi jakaantuu kolmeen linjaan, joista yhtenä on hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja. Linjalla toimii professorina VTT, KTM Pertti Ahonen sekä tutkimusjohtaja, professorin arvonimeä yliopiston päätöksellä kantava HT, KTL, OTK Markku Temmes. Helsingin yliopiston yhteydessä toimivassa Social- och kommunalshögskolanissa valtio-opin (statsvetenskap med förvaltning) suuntautumisvaihtoihin kuuluu förvaltningspolitik, kirjaimellisesti suomennettuna 'hallintopolitiikka'. Professori on PD Stefan Sjöblom.
Kuopion yliopistossa on terveydenhuollon kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto mahdollista suorittaa muun muassa oppiaineessa terveyshallintotiede, jonka professorit ovat ThT Juha Kinnunen ja HT Jari Vuori. Samojen tutkintojen oppiaineena on myös ns. sosiaalihallintotiede, jonka professorina on aloittanut Vuokko Niiranen. Terveyshallintotiede on samoin terveydenhuollon tutkinto-opintojen pääaineena Oulun yliopistossa, jossa aineen ma. professorina on TtT Leena Paasivaara.
Liiketaloustieteiden eli kauppatieteiden alalla on Suomessa laajalti levinnyt tutkimusalue ja oppiaine nimeltä organisaatio ja johtaminen. Myös sen piirissä tutkitaan eräitä hallinnon tutkimuksen aiheita. Aikaisemmin nimekkeenä oli laajalti suorastaan yrityksen hallinto.
Klassikoita oppiaineen hallintotiede kannalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lorenz von Stein (1815-1890) kuuluu alan perustajiin erityisesti saksankielisellä kielialueella. Hän korosti muun muassa Verwaltungswissenschaftin lähtökohtien moninaisuutta eli nykykieltä käyttäen alan monitieteisyyttä.
- Max Weber (1864-1920) oli erittäin monipuolinen yleisyhteiskuntatieteilijä. Hän tutki muun muassa hallinnon organisoinnin, työetiikan, taloudellisen toiminnan organisoinnin ja uskonnollisen organisoitumisen kysymyksiä. Lisäksi hän oli huomattava yhteiskuntatieteiden metodologian kehittäjä.
- F. W. Taylor (1856-1915) loi pohjaa johtamisen tieteelliselle tutkimiselle ja toi mukaan tehokkuuden vaatimuksen. Häneen on kohdistettu myös paljon kritiikkiä. Insinööritieteellinen ote hallintoon eli 'taylorismi' ei kuitenkaan ole suinkaan kadonnut oman aikammekaan hallinnon tutkimuksesta saati käytännön hallinnosta ja johtamisesta.
- Parhaiten Yhdysvaltain presidenttinä tunnettu Woodrow Wilson (1856-1924) oli aikanaan yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston professori. Hän kuuluu julkisen hallinnon kansanvaltaan eli demokratiaan asemoinnin esitaistelijoihin ja tienraivaajiin korruption juurimiseksi pois julkisesta hallinnosta. Toisaalta Wilsonin käsitys siitä, että poliittiset ja hallinnolliset seikat tulisi ja voitaisiin tiukasti erottaa toisistaan, oli myöhemmän kokemuksen valossa varsin ongelmallinen.
- Mary Parker Follett (1868-1933) tutki ihmisten johtamista ja loi pohjaa henkilöstöhallinnon tutkimukselle. Hän oli myös naispuolinen tienraivaaja hallinnon tutkimuksen alalla. Hän oli toisaalta vain yksi monista inhimillisen vastapainon tavoittelijoista 'taylorismille' joskin yksi ensimmäisistä määrätietoisesti tuohon suuntaan edenneistä.
- Herbert A. Simon (1916-2001) loi pohjan taloustieteet haastavalle organisaatioteorialle. Simon on toistaiseksi ainoa Nobelin palkinnon saanut henkilö, jota voidaan luonnehtia varsinaisesti hallinnontutkijaksi erityisesti yliopistouransa alkuvaiheissa. Hän siis aloitti julkisen hallinnon tutkijana, joskin kunnostautui sittemmin muun muassa organisaatioteorian ja tekoälytutkimuksen alueella.
- Peter Drucker (1909-2005) ansioitui monella tavoin johtamisen tutkimuksen alueella. Hänet on huomattu erityisesti yritysjohtamisen ja tavoitejohtamisen tutkimuksessa. Hän kuuluu toisaalta enemmänkin käytännön ja pohdinnan silloittajahenkilöihin kuin varsinaisiin tieteellisiin tutkijoihin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Johtamiskorkeakoulu www.uta.fi. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ a b c Hallintotieteet Opintoluotsi.fi. Opetushallitus. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja Helsingin yliopisto. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Hallintotiede: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 22.10.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hallintotieteet (Opintoluotsi)
- Huom! Vieraskieliset hakusanat kohdistuvat kirjaimellisesti kohteeseen 'julkishallinto' eikä 'hallintotiede'. Vaikka tämä ei ole väärin, viittaustapa on yksipuolinen.