Fretti
| Fretti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Näätäeläimet Mustelidae |
| Suku: | Kärpät Mustela |
| Laji: | Hilleri putorius |
| Alalaji: | furo |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Mustela putorius furo |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Fretti (Mustela putorius furo) on hilleristä kesytetty näätäeläin. Se on sukua muun muassa kärpälle, näädälle ja minkille. Aikaisimmat havainnot hilleristä lemmikkinä tulevat tuhansien vuosien takaa Egyptistä, jossa muun muassa faaraot pitivät frettejä lemmikkinään. Alun perin frettejä kesytettiin Etelä- ja Keski-Euroopassa kanien metsästykseen, mutta nykyään se on myös suosittu lemmikkieläin. Jalostuksen myötä sen riistavietti on lähes kadonnut.
Fysiologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urokset ovat yleensä naaraita hieman suurempia, ja uroksen pää ja vartalo ovat selvästi leveämpiä. Ilman häntää naaraan pituus on noin 33–35 cm ja uroksen yleensä 38–40 cm. Häntä on noin 7–10 cm pitkä.
Tyypillinen naarasfretti painaa noin 0,5–1,2 kg. Kastroidut urokset ovat normaalisti 0,9–1,6 kg, mutta leikkaamattomat urokset voivat painaa jopa 1,8–2,7 kg tai enemmän.
Elinkaari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fretit elävät keskimäärin 7–10-vuotiaiksi[1], ja joidenkin frettien tiedetään eläneen jopa 13-vuotiaiksi. Fretti kehittyy täysikasvuiseksi noin vuodessa, ja sukukypsiä ne ovat puolivuotiaina. Keski-ikäisiksi frettejä voidaan alkaa kutsua 4–5 vuoden iässä. Vanhoina, eli 6–10 vuoden iässä, ne alkavat laihtua, hidastaa vauhtiaan ja altistuvat heikentäville sairauksille.
Haju
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ominaistuoksun lisäksi fretin oleskeluhuoneessa hajua aiheuttaa kissanhiekkalaatikko puhdistusten välillä.
Allergia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fretti on hyvin vähän allergisoiva eläin. Ihminen, joka on allerginen esimerkiksi kissoille ja koirille, ei välttämättä saa mitään oireita fretistä. Frettiallergia on kuitenkin mahdollinen, vaikka muita eläinallergioita ei olisikaan. Se, allergisoiko fretti, riippuu ihmisestä ja frettiyksilöstä. Toinen yksilö voi aiheuttaa oireita, kun taas toinen ei ollenkaan. Koiraat allergisoivat yleensä naaraita enemmän. Fretin vaihtaessa kotia sen luottamus ihmisiin kärsii, joten on suositeltavaa tarkastaa oma herkkyys ennen oman fretin hankintaa.
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fretit ovat alttiita monille vakaville sairauksille ja syöpätaudeille. Tämä johtuu lähinnä niiden pienuudesta sekä nopeasta aineenvaihdunnasta. Pienen koon vuoksi nestevajaus ja vastaavat elimistön tasapainon häiriöt voivat koitua herkästi fretin kohtaloksi. Jos fretti selviää yli viisivuotiaaksi, sairastumisen todennäköisyys on pienilähde?.
Fretti lisääntyy melko helposti vankeudessa ja lemmikkioloissa ympäri vuoden. Pikkurillin kokoisia, karvattomia poikasia syntyy 6–15, mutta yleensä ainakin yksi poikasista kuolee emon maidon riittämättömyyden takia. Joskus emo saattaa myös itse surmata poikasia. 5–8 poikasen poikueissa poikaskuolleisuus on vähäisempää kuin yli 10 poikasen pesueissa. Fretinpoikanen luovutetaan 8–10 viikon iässä. Poikasen sosiaalistumisen kannalta useimmat fretinpoikaset luovutetaan vasta yhdeksän viikon iässä.
Fretti lemmikkinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frettejä on Suomessa arviolta 1 000–1 500 yksilöä. Yhdysvalloissa fretin pitäminen on sallittu kaikissa osavaltiossa paitsi Kaliforniassa sekä Havaijilla.
Loppuvuodesta 2009 Helsingin kaupunki alkoi maksaa frettien omistajille palkkioita siitä, että nämä tuovat lemmikkinsä pyydystämään niin sanottuja citykaneja. Kokeiluja kesyhillereillä oli tehty jo edellisenä talvena. Myös muut villiintyneistä kaneista kärsivät suomalaiskaupungit harkitsevat citykanien pyydystämistä frettien avulla.[2]
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonteeltaan fretti on hyvin utelias, vilkas ja seurallinen. Se nukkuu vuorokaudessa 16–18 tuntia, ja on vilkkaimmillaan aamulla ja illalla. Hereillä ollessaan fretti tutkii ympäristöään, ja toisin kuin yksinäisyyteen vetäytyvät hillerit, fretit vaativat ihmisten tai toisten frettien seuraa. Fretit saadaan opetettua hyvin sisäsiisteiksi, jolloin ne voivat käyttää kissoille tarkoitettua hiekkalaatikkoa.
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fretin lajityypilliseen käyttäytymiseen on paneuduttava huolellisesti, mikäli siitä halutaan saada kesy. Fretin voi hankkia myös lapsille, mutta vanhempienkin pitää olla valmiita hoitamaan ja kouluttamaan sitä. Kouluttaminen on vaikeampaa kuin kissan tai koiran kouluttaminen ja vie enemmän aikaa. Kaikkialla maailmassa lemmikkifretin jalostukseen käytetään kesyjä frettejä, villihillereitä, tarhahillereitä sekä näiden yhdistelmiä. Suomessakin myytävistä freteistä löytyy paljon tarhahilleritaustaisia sekä villihilleritaustaisia yksilöitä. Taustastaan riippumatta nuori fretti tulee kokeilemaan rajojaan puremalla kasvattajiaan, uusia omistajiaan ja vielä vanhempanakin (monesti) vieraita. Tästä ominaisuudesta päästään yleensä eroon tai se saadaan rajoitettua ”nipistyksen” vertaiseksi asiantuntevalla koulutuksella. Koulutus puremattomaksi kestää yksilöstä riippuen muutamasta viikosta vuosiin. Hybrideistä (villihillerin ja fretin yhdistelmät) ja hybriditaustaisista yksilöistä ei puruherkkyyttä välttämättä saada pois, ja nämä yksilöt vaativat erityisjärjestelyjä myös tilan ja virikkeiden suhteen.
Ruokinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fretit ovat luonnostaan lihansyöjiä, mikä tarkoittaa lihansyöntiin erikoistunutta ruoansulatusta ja hampaita, sekä proteiini- ja rasvapitoista ruokavaliota. Raakaruokinta ei ole kuitenkaan välttämätöntä, sillä freteille on saatavana kuivaruokaa. Fretti on kuitenkin sataprosenttinen lihansyöjä, joten raakaruokinnalla edistetään fretin terveyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kuivaruoalla elävään frettiin verrattuna lihaa syövä fretti on vahvempi ja energisempi ja sen turkki on paremmassa ja tuuheammassa kunnossa. Fretin raakaruokavalioon kuuluu muun muassa broileri, kalkkuna ja muut lintueläimet, kala ja pieneläimet sekä erinäiset lisäravinteet.[3]
Fretit ovat laktoosi-intolerantteja, joten niille ei saa syöttää maitotuotteita. Fretillä tulee olla aina tarjolla raikasta vettä. Koska fretti syö vain sen verran kuin tarvitsee, voi myös ruokaa olla jatkuvasti tarjolla.
Fretille sopimattomia ruoka-aineita:
- lakritsi
- ksylitoli
- suklaa
- pähkinät (sulavat huonosti ja voivat aiheuttaa suolisto-ongelmia)
- alkoholi
- sokeripitoiset ruoat
- maitotuotteet (jäätelö, juusto jne.)
- runsassuolaiset ruuat (meetvursti, leikkeleet, perunalastut)
- koiranruoka (liian kasvispitoista fretille ja sisältää vääränlaista proteiinia)
Fretit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa arvioidaan olevan noin 1 000 – 2 000 lemmikkiyksilöä.
Suomessa on useita kasvattajayhdistyksiä, jotka rekisteröivät frettejä ja pitävät listaa kasvattajista
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Frettiliitto, SFL ry
- Pääkaupunkiseudun Fretit, PK-Fretit ry
- Varsinais-Suomen fretit
- http://www.posufretit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Mustela putorius furo (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Mustela putorius furo, domestic ferret
- Pherobase: Semiochemicals of Mustela putorius furo, the Ferret (englanniksi)
