Draža Mihailović
Dragoljub ”Draža” Mihailović (serbialaisilla kyrillisillä aakkosilla: Драгољуб ”Дража” Михаиловић; tunnettu myös nimillä Чича tai Čiča, 27. huhtikuuta 1893 Ivanjica, Serbian kuningaskunta – 17. heinäkuuta 1946 Lisičiji Potok lähellä Belgradia, Jugoslavia) oli serbialainen kenraali, joka oli toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeen Isänmaa Jugoslavian kuninkaallisen armeijan johtaja.
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mihailović aloitti opiskelun Serbian sotilasakatemiassa lokakuussa 1910. Hän osallistui kadettina Balkanin sotiin 1912–1913. Heinäkuussa 1913 hän oli luokkansa paras, ja hänet ylennettiin vänrikiksi. Hän palveli ensimmäisessä maailmansodassa Serbian armeijan upseerina. Sodan lopussa hän oli ylennyt kapteeniksi.
Maailmansotien välisenä aikana Mihailović palveli esikuntatehtävissä ja yleni everstiksi. Hän toimi myös sotilasattaseana Sofian ja Prahan lähetystöissä. Viimeisinä vuosina ennen toisen maailmansodan syttymistä Mihailović oli komennettuna Sloveniaan.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksa valtasi Jugoslavian huhtikuussa 1941. Mihailović johti pientä sotilasryhmää, joka kieltäytyi antautumasta. Ryhmä vetäytyi Ravna Goran alueelle, jossa Mihailović perusti tšetnikki-yksiköitä taistelemaan partisaanisotaa miehittäjiä vastaan. Yksiköistä muodostui myöhemmin Isänmaa Jugoslavian kuninkaallinen armeija (Југословенска војска у отаџбини tai Jugoslovenska vojska u otadžbini).
Mihailović toimi maltillisesti ja tuki pienimuotoisia operaatioita suurten hyökkäyksien sijasta, sillä hän yritti välttää miehittäjien suuret kostotoimet siviiliväestöä vastaan. Siitä huolimatta Mihailovićin miesten suorittamat iskut ja toisaalla Titon johtamien punapartisaanien laajamittainen toiminta oli niin tehokasta, että Adolf Hitler määräsi sata jugoslavialaista teloitettavaksi yhtä vastarintaliikkeen tappamaa saksalaista vastaan. Mihailovićin päästä luvattiin myös suuri palkkio. Vastarintaliikkeitä vastaan kävi sotaa useita SS-yksiköitä, kuten Balkanin alueen saksalaissukuisista vapaaehtoisista ja värvätyistä muodostettu 7. SS-divisioona Prinz Eugen.
Mihailovićin tšetnikeillä ja Titon punapartisaaneilla oli sotilaallisten erimielisyyksien lisäksi myös poliittisia erimielisyyksiä. Sodan puolivälin aikoihin Mihailović ei pitänyt kommunisteja juuri kansallissosialisteja parempina. Liittoutuneet pitivät kansallismielistä rojalistia Mihailovićia teoriassa parempana yhteistyökumppanina natseja vastaan kuin kommunistista Titoa, mutta heidän mielestään Titon partisaanit tekivät kaiken todellisen työn samaan aikaan kun Mihailović suoritti pieniä iskujaan.
Mihailović kääntyi Titoa vastaan ja vastarintaryhmät aloittivat oman sotansa toisiaan vastaan. Kun Mihailovićin tšetnikit tekivät yhteistyötä jopa vihollisiensa saksalaisten ja italialaisten kanssa liittoutuneet ohjasivat tukensa yksinomaan Titolle.[1]
Mihailovicin johtamat tšetnikkiyksiköt siirtyivät Itä-Bosniaan 1943 ja ajautuivat taisteluihin kansallissosialisteja tukeneen kroaattijärjestö Ustašan kanssa. Mihailovićin miehet syyllistyivät alueella useisiin sotarikoksiin Ustašaa tukenutta siviiliväestöä sekä Bosnian muslimiväestöä kohtaan. Samanaikaisesti myös Ustašat tekivät sotarikoksia serbiväestöä kohtaan.
Sodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan jälkeen Titon kommunistiset partisaanit ottivat vallan Jugoslaviassa. Mihailović tuomittiin kuolemaan sotarikoksista ja maanpetoksesta. Hänet teloitettiin ampumalla aamulla 18. heinäkuuta 1946. Hänet haudattiin merkitsemättömään joukkohautaan muiden teloitettujen mukana.
Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman palkitsi Mihailovićin postuumisti The Legion of Merit -mitalilla. Hänen joukkonsa olivat pelastaneet sodan aikana yli 500 yhdysvaltalaista alasammuttujen pommikoneiden miehistön jäsentä. Mitalin luovutti Mihailovićin tyttärelle Gordanalle vuonna 2005 yhdysvaltalainen veteraanijärjestö Kroatian, Bosnian ja Hertsegovinan sekä myös joidenkin serbialaisten vastalauseista huolimatta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ MSN Encarta: Draza Mihailovic (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 21.6.2008
- ↑ USA Nevertheless Decorates Chetnik Leader Draza Mihailovic Luettu 21.6.2008
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lyhyt elämäkerta (englanniksi)
