Koordinaatit: 11°8′N, 39°38′E

Dessie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dessie
Dese
Näkymä kaupungista
Näkymä kaupungista

Dessie

Koordinaatit: 11°8′N, 39°38′E

Valtio Etiopia Etiopia
Osavaltio Amhara
Väkiluku (2007) 151 174
Aikavyöhyke UTC+3

















Dessie eli Dese on kaupunki Etiopian Amharan osavaltiossa pääkaupunki Addis Abebata pohjoiseen. Dessie on yksi Etiopian suurimmista kaupungeista ja vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan sen asukasluku oli 151 174.

Katukuvaa.

Dessie sijaitsee Etiopian Amharan osavaltiossa[1] noin 400 kilometriä Etiopian pääkaupunki Addis Abebasta pohjoiseen vuoristoisella seudulla lähellä Isoa hautavajoamaa. Vuoristoinen maasto on hankaloittanut kaupungin laajentumista sen väestön kasvaessa. Dessien viereen 26 kilometrin päässä onkin kasvanut Kombolchan kaupunki.[2] Dessie oli historiallisen Wellon alueen pääkaupunki.[3]

Keisari Haile Selassie Dessiessä Italian vastaisen sodan aikana helmikuussa 1936.

Dessien perusti Etiopian keisari Yohannes IV vuonna 1882.[2] Samana vuonna oli havaittu taivaalla suuri komeetta[3] mikä sai keisarin perustamaan paikalle Dese-Amhaignan kirkon. Paikasta tuli vuonna 1888 Yohannkesen kaudella kristinuskoon kääntyneen oromopäällikkö Mikael Ali Abba Bulan tukikohta.[2] Mikael kruunattiin Wollon ja Tigrayn kuninkaaksi (negus) Dessiessä vuonna 1914. Hänen poikana Lij Iyasu pyrki keisariksi, mutta häntä tukeneet Mikaelin joukot lyötiin Segelen taistelusa Addis Abebasta pohjoiseen. Lij Iyasun tukijat vetäytyivät Dessieen, jonka keskushallinto valtasi vuonna 1921.[3]

Dessiessä oli tehty lukuisia uudistushankkeita ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Etiopian kansallispankki avasi sivutoimiston Dessiessä vuonna 1920. Vuonna 1928 avattiin adventistien ylläpitämä sairaala. Italia hyökättyä Etiopiaan keisari Haile Selassie siirtyi Addis Abebasta Dessieen 28. marraskuuta 1935, josta tuli hänen päämajansa. Lopulta keisari lähti kuitenkin maanpakoon etenevien italialaisten tieltä. Italialaiset valtasivat Dessien 15. huhtikuuta 1936.[2] Dessiestä italialaiset jatkoivat edelleen kohti pääkaupunkia. Italialaiset menettivät kaupungin brittijoukoille toisen maailmansodan aikana huhtikuussa 1941.[3]

Dessie kasvoi maailmansodan jälkeen nopeasti yhdeksi Etiopian suurimmista kaupungeista. Dessietä harkittiin myös Amharan osavaltion pääkaupungiksi, mutta lopulta pääkaupungiksi valittiin Dessien sijaan Bahir Dar.[3] Tigrayn kriisin yhteydessä vuonna 2021 kaupungin valtasivat Tigrayn kapinalliset, mutta keskushallinnon joukkojen onnistui vallata kaupunki takaisin joulukuussa samana vuonna.[4]

Paikallinen kirkko.

Dessien ympäristön vuorien takia kaupunki ei ole pystynyt kasvamaan. Kun alueelle on muodostunut teollisuutta, se on keskittynyt Dessien sijaan viereiseen Kombolchaan. Dessie on kuitenkin alueen kaupan keskus. Kaupungissa myydään esimerkiksi mehiläisvahaa, hunajaa, durraa ja kahvia. Paikalliset tekevät hopeaesineitä, nahkoja ja tekstiilejä.[2]

Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan Dessien asukasluku oli 151 174.[1] Vuonna 2000 vastaava lukema oli 119 600, vuonna 1994 97 314, 1975 56 849 ja vuonna 1965 39 080.[3] Kaupungin asukkaista noin kaksi kolmasosaa on kristittyjä ja kolmannes muslimeja.[5]

  1. a b Population and Housing Census 2007 – Amhara Statistical (pdf) (s. 8) Central Statistics Agency. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e David H. Shinn ja Thomas P. Ofcansky: Historical dictionary of Ethiopia, s. 124-125. Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-7457-2 (englanniksi)
  3. a b c d e f Bernhard Lindahl: Ba Lakmadobe - Bakyuje (pdf) (s. 35-54) Local History of Ethiopia. The Nordic Africa Institute. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  4. Farouk Chothia: Ethiopia civil war: How PM Abiy led fight-back against rebel advance BBC News. BBC. Viitattu 17.12.2021. (englanniksi)
  5. Two shot at Ethiopia church site BBC News. BBC. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)